Miten pienentäisimme päiväkotien ryhmäkokoja?
Valtuusto asetti tämän vuoden sitovaksi tavoitteeksi kolmevuotiaiden hoitoisuuskertoimen muuttamisen neljä kertaa vuodessa nykyisen kuuden sijaan. Tämä pienentäisi päivähoidon ryhmäkokoja, kun uusia lapsia pienten ryhmiin otettaisiin vain neljä kertaa vuodessa. Olen monta vuotta puhunut ryhmäkokojen pienentämisen puolesta. Kolmevuotiaiden hoitoisuuskertoimen päivittäminen on tuntunut hyvältä tavalta vaikuttaa, sillä se rauhoittaa kaikista pienimpien lasten ryhmiä. Varhaiskasvatusviraston mukaan tavoite on hyvä, mutta keino väärä. Lain mukaan uusia lapsia on otettava hoitoon, kun perhe hoitopaikkaa hakee. Mitään ongelmaa ei olisi, jos voisimme sanoa helsinkiläisille, että hoitopaikan saa pari kertaa vuodessa esim. elo- ja tammikuussa. Käytännössä hoitoisuuskertoimen harventaminen voisi viraston mukaan johtaa sisarusten joutumiseen eri päiväkoteihin nykyistä enenmän. Lapsia varastoitaisiin väliaikaisiin päiväkoteihin odottamaan, kunnes paikka toivotusta päiväkodista vapautuisi.
Varhaiskasvatuslautakunta aloitti työnsä
Varhaiskasvatuslautakunta piti eilen 5.2.2013 ensimmäisen kokouksensa. Listalla oli lähinnä järjestäytymisasoita. Keskustelu ja tammikuussa ollut koko päivän perehdyttämisseminaari ennustavat keskustelevaa ja motivoitunutta lautakuntaa - hyvä kun on innostunutta porukkaa. Minulle puheenjohtajana tämä tietää myös töitä 😉 Lista-asioista muut menivät esityksen mukaan, mutta pöydälle jäi päivähoitopaikkojen muutoksista päättämisen delegointi varhaiskasvatusjohtajalle. Esityksen mukaan muuten samoilla linjoilla aiempaan paitsi virasto esittää, että lautakuntaa päättäisi yli 28 lapsiryhmien muutoksista (aiemmin raja 21 lasta). Tämä jäi vielä pöydälle. Kyse on usein pienistä, nopeista toiminnan muutoksista esim. uuden tilan saamisen myötä tai vesivahingon sattuessa. Virasto perustelee muutosta myös sillä, että 21 lapsen ryhmässä voi olla osa-aikaisia hoidettavia, joten lapsia on usein enemmän esim. 23-25. Sinänsä asia on pieni, mutta mietitään nyt viikko. Tärkeintä on, että toimintaa ei viivästytä turhalla päätöksenteolla mutta toisaalta ensimmäistä kertaa meillä on oma lautakunta päättämässä Helsingin päivähoitopaikoista. Miksi päätösvaltaa pitäisi nyt rajata pois ensivaiheessa? Kokouksen lopuksi Jakomäki-Puistola-Suutarilan varhaiskasvatusalueen johtaja Eeva Tiihonen esitteli aluetta. Lautakunta käy säännöllisesti kokouksissa läpi päivähoitoalueita, niiden erityispiirteitä ja tarpeita. Jakomäki-Puistola-Suutarila alueella (budjetti noin 20 meur) vahvuutena on kattava ja monipuolinen palveluverkko (päiväkotihoitoa, perhepäivähoitoa, yksityistä, kerhoja) ja haasteina peruskorjausta odottavat päiväkodit ja pätevien lastentarhanopettajien saaminen. Suomi toisena kielenä lapsia on 14,7%. Positiivisien diskrimiaation rahoilla, joita on myös lisätty varhaiskasvatukseen viime vuosina, on palkattu yksi ylimääräinen lastentarhanopettaja alueelle. Odotan innolla myös tutustumiskäyntejä kentälle. Lautakunnan asiantuntemuksen syventäminen on olennaista hyvälle päätöksenteolle. Ensi viikolla ti 12.2 enemmän oikeita asioita vuoden 2013 käyttösuunnitelma. Tässä välissä käyn työmatkalla New Yorkissa YK:n sosiaalisen kehityksen toimikunnan kokouksessa edustamassa Suomea valtuuskunnan jäsenenä. Toivotaan, etteivät lumimyrskyt tai tuhkapilvet estä osallistumasta ensi tiistain lautakuntaan.
Varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajaksi
Seuraavat neljä vuotta vaikutan puheenjohtajana varhaiskasvatuslautakunnassa, joka aloittaa 2013 alusta uutena lautakuntana. Vihreä valtuustoryhmä valitsi minut puheenjohtajaksi toissa viikolla ja päätöksen vahvistaa uusi valtuusto tammikuussa. Olen uudesta tehtävästä todella innostunut ja kiitollinen vihreälle ryhmälle luottamuksesta. Lautakunnalla on mahdollista ohjata uutta virastoa sekä nostaa lapsuus ja varhaiskasvatus aivan uuteen asemaan Helsingissä. Unelmaduuni!! Varhaiskasvatusvirastoon siirtyvät nykyisestä sosiaalivirastosta päiväkodit ja esiopetus, leikkipuistojen toiminta, osa-aikaiset kerhot, kotihoidontuen Helsinki-lisän maksaminen, perhepäivähoito ja kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito. Olen ollut tämän kauden sosiaalilautakunnan jäsen ja tunnen hyvin päivähoidon ongelmakohdat. Merkittävä tavoite itselläni on varhaiskasvatuksen budjetoinnin saaminen tasapainoon. Hoitopaikkoja on yhä liian vähän ja lasten määrä vain kasvaa (hyvä!). Haluaisin myös keskittyä vihdoin myös varhaiskasvatuksen sisällön kehittämiseen. Viime vuodet on yritetetty paikata pulaa päivähoitopaikoista eikä ainakaan sosiaalilautakunnassa ole ehditty paneutumaan varhaiskasvatuksen sisältöön ja laatuun - mistä lasten päivät rakentuvat. Tärkeää on toimivat yhteydet alkuopetukseen, neuvolaan ja lastensuojeluun. Viisivuotias kuopuksemme on vielä kunnallisessa päivähoidossa Maunulassa, joten tuntumaa ruohonjuuritasolle on. Pidän tärkeänä myös lasten osallisuuden vahvistamista sekä avointa vuorovaikutusta vanhempien ja henkilökunnan kesken. Varhaiskasvatuksessa on varmasti Helsingin matalin organisaatio ja päähuomio on tärkeimmissä, lapsissa. Matalalta organisaatiolta vaaditaan jatkossakin notkeutta ja uusia toimintatapoja. Niitä on hienoa olla mukana rakentamassa.
Apotti-hanke lähti eteenpäin vähän parempana
Tekemäni vastaesitykset (kaikki neljä!) menivät tänään sosiaalilautakunnassa läpi yksimielisesti. Vielä on vaalikautta jäljellä kolme kokousta, mutta tänään tuntui melkein loppuhuipennukselta. Asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti on tärkeä ja merkittävä hanke, jota ehdottomasti kannatan. Ensimmäinen suunnitelma oli vain aivan liian hyväuskoinen. Tavoiteltiin yhtä toimittajaa, kaiken kattavaa kokonaisjärjestelmää. Vähintään hinta tulisi olemaan järkyttävä, mutta ehdotukseen sisältyi myös muuten suuria riskejä. Lautakunta palautti asian lokakuussa ja viimeiset kaksi viikkoa olemme perehtyneet, onko pyydetyt selvitykset tehty. On, vaikka osin aika nopeasti ja pintapuolisesti. Ulkopuolisen konsultin (Deloitte) tekemässä kustannusvaikutusten ja riskien arvioinnissa suositellaan, että hankitaan ensin ydinjärjestelmä, johon myöhemmin voidaan integroida erillisjärjestelmiä. Koska hankinnassa on niin monta osapuolta (HUS ja pääkaupunkiseudun kunnat), on korjausliikkeiden tekeminen tällaisessa hankkeessa vaikeita. Sen vuoksi sosiaalilautakunta otti selkeän kannan ydinjärjestelmän puolesta: "Sosiaalilautakunnan mielestä tulee hankkeen edetessä pitää auki mahdollisuutta toteuttaa hankinta kokonaishankinnan sijaan siten, että sosiaalihuollon toiminnallisuudet lisätään ydinjärjestelmään erillishankintana."
Vaalituloksesta ja tulevasta valtuustokaudesta
Tarkistuslaskennassa olen saanut 767 ääntä, melkein saman kuin neljä vuotta sitten (787, kauniita lukuja molemmat!) Olen vaalitulokseen todella tyytyväinen, vaikkei se tällä kertaa riittänyt valtuustopaikkaan. Olen ryhmän 3.varavaltuutettu eli käytännössä lähes joka kokouksessa läsnä. Kiitos kaikille äänestäjille luottamuksesta! Yritän olla luottamuksenne arvoinen seuraavat neljä vuotta. Suurkiitokset myös ystäville ja sukulaisille kannustuksesta, esitteiden jakamisesta ja rahallista tuesta. Ilman teitä tukijoukkoja tätä ei pystyisi tekemään. Olen käynyt läpi vaalituloksia (esim. HS tulospalvelu). Jokainen ääni on yhtä arvokas ja olen tyytyväinen, että tukea tuli ympäri kaupunkia. Jatkan työtä parempien palveluiden puolesta koko kaupungissä. Asun ja elän Pakilassa, ja vankimman tuen sain lähialueiltani täältä Pakilasta, Paloheinästä, Torpparinmäestä, Maunulasta, Haagasta. Näiltä alueilta olen ennenkin saanut runsaasti yhteydenottoa ja pyrkinyt edistämään paikallisia asioita. Olkaa yhteydessä jatkossakin ympäri Helsinkiä: sanna.vesikansa (at) vihreat.fi Pohjois- eikä Länsi-Helsinkiin tullut yhtään vihreää valtuutettua, mikä ottaa päähän. Näissä vaaleissa voittivat cityvihreät: 85% vihreistä valtuutetusta asuu Etelä- tai keskisessä Helsingissä. Kaupunki vain yksinkertaisesti näyttää erilaiselta, jos sitä katsoo ratikkareitin varrelta tai Kehä I:n tai III:n kupeesta.
Suuret kiitokset – 766 ääntä!
Helsingin äänistä laskettu 100% ja sain 766 ääntä. Suuret kiitokset luottamuksesta! Olen ensi kauden vihreän ryhmän kolmas varavaltuutettu. Tähän on pakko olla tyytyväinen suhteessa siihen, mitä pystyin työn ohessa panostamaan kampanjointiin. Kiitos ystävät ja perhe avusta & tuesta! Olitte korvaamattomia, kun jaoitte esitteitä, annoitte aikaa, rahaa ja henkistä tukea. Jatkan mielelläni työtä paremman Helsingin puolesta. Tässä vaiheessa: hyvää yötä!
Vaaliteemoistani kuntavaaleissa 2012
Neljänä valtuutetun vuotena olen oppinut paljon Helsingistä ja vaikuttamisesta. Minua ei ole valittu nyökkäämään kritiikittömästi virkamiesten päätöksille. Olen pyrkinyt perehtymään asioihin ja muodostamaan oman kantani. Aina en ole ollut samaa mieltä omankaan puolueen kanssa. Olen kuitenkin saanut kiitosta yhteistyöstä. Uskon itsekin, että olen vahvimmillani yhteistyössä muiden kanssa. Helsingissä asiat muuttuvat hitaasti. Haluaisin jatkaa työtä, jonka olen oppinut. Olen valmis ajamaan aktiivisesti: * pienempiä päiväkoti- ja opetusryhmiä * vanhus- ja terveyspalveluissa hyvää hoitoa tuloista riippumatta * joukkoliikenteessä parannusta poikittaisiin yhteyksiin * eläviä esikaupunkeja: lähipalveluita kohtuuetäisyydelle kaikkialla Ehdokasnumeroni on 1033.
Vaaliteemoistani
Neljänä valtuutetun vuotena olen oppinut paljon Helsingistä ja vaikuttamisesta. Minua ei ole valittu nyökkäämään kritiikittömästi virkamiesten päätöksille. Olen pyrkinyt perehtymään asioihin ja muodostamaan oman kantani. Aina en ole ollut samaa mieltä omankaan puolueen kanssa. Olen kuitenkin saanut kiitosta yhteistyöstä. Uskon itsekin, että olen vahvimmillani yhteistyössä muiden kanssa. Helsingissä asiat muuttuvat hitaasti. Haluaisin jatkaa työtä, jonka olen oppinut. Olen valmis ajamaan aktiivisesti: * pienempiä päiväkoti- ja opetusryhmiä * vanhus- ja terveyspalveluissa hyvää hoitoa tuloista riippumatta * joukkoliikenteessä parannusta poikittaisiin yhteyksiin * eläviä esikaupunkeja: lähipalveluita kohtuuetäisyydelle kaikkialla Ehdokasnumeroni on 1033.
Vesileikkipuisto kaupungintalolle, eloa esikaupunkeihin!
Helsinkiläiset eivät tämän aamun HS:n mukaan säästäisi kirjastoista, mikä ei lainkaan yllätä. En minäkään. Lähikirjastot ovat tämän kaupungin tärkeimpiä palveluita ja niiden on oltava lähellä asukkaita, etenkin lapsia ja nuoria. Uusi keskustakirjasto olisi upea, mutta olen valmis lykkäämään keskustakirjastoa muutamalla vuodella, jos vastakkain ovat säästöt lähikirjastoista ja investointi keskustakirjastoon. Kulttuurin tukeminen on viime vuosina mennyt oikeaan suuntaan. Enemmän avustuksia kulttuuritoimijoille, ei ainoastaan kaupungin omille kulttuurilaitoksille. Myös festivaaleja kuten Helsingin juhlaviikkoja on tuettava jatkossa, sillä tapahtumista ja festareista tulee tähän kaupunkiin vipinää. Olennaista kultturin tukemisessa on, että se kohdistuu oikein: koko kaupunkiin eikä ainoastaan keskustaan. Esikaupungeissa kulttuuri kukoistaa, kun sille annetaan mahdollisuus. Esimerkiksi Maunulaan odotamme kuin kuuta nousevaa uutta kulttuuritaloa, jossa mukana ovat kirjasto, työväenopisto ja nuoristotalo. Paikalliset tekijät ja tapahtumat tarvitsevat myös avustuksia. Myös aiemmin vähän jämähtäneet kulttuurilaitokset tekevät nyt toisin: Kansallisteatteri on kiertänyt turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia ja parhaillaan vanhainkoteja, aiheena muistot Neuvostoliitosta. Annantalo on myös jalkautunut päiväkoteihin, mistä meilläkin Suursuon päiväkodissa päästiin nauttimaan. Mitä lisää, mistä pois? Helsingin kaupunginteatteri on upea laitos ja itsekin käyn usein, mutta välillä mietin, että hyvillä musikaalituloilla voisi rahoittaa suuremman osan toiminnasta. Pienet Helsingin teatterit saavat murto-osan avustussummina. Kaipaan myös välillä pönäkkään pääkaupunkiin rohkeampia ratkaisuja. Esimerkiksi kaupungintalon korttelit, joita suurella rahalla remontoitiin, ovat aivan liian pysähtyneitä. Jos olisi kuunneltu mm. Cafe Engelin, opiskeluaikojen työnantajani, ideoita elävästä lasten toimintakeskuksesta, voisi korttelissa olla muitakin kuin eksyneitä risteilyturisteja. Viime viikonlopun syyslomalla saimme mieheni kanssa mielestämme erinomaisen idean, kun katselimme lasten leikkiä Tarton tiedekeskus AH-HAA:n kanava- ja vesialtaissa. Kaupungintalon arvokkaisiin kortteleihin kunnon vesileikkipuisto sisätiloihin, kanavia, joissa vettä voi ohjata ja taustalle pienoismalli Helsigin rannoista ja rakennuksista. Taatusti tulijoita ja elävää kaupunkia. Ei olla niin totisia!
Yksityistämisen ideologioista yhteistyöhön
Yksityistäminen vai ulkoistaminen - mikä demarien virittämä vaalisoppa! Sote-uudistuksen kanssa tällä on vähän tekemistä, sillä järjestämisvastuu säilyy tulevaisuudessakin kunnilla. Jos demarit ylikorostavat ideologiaa, kokoomus yrittää peitellä omaansa. Jyrki Katainen väitti eilen tentissä, ettei yksityisen suosiminen ole kokoomukselle ideologinen kysymys. Tarkistakaa rakkaat äänestäjät, mitä kokoomus on Helsingissä ajanut. Oma kantani on, ettei yksityinen ole aina parempi vaihtoehto kuin julkinen - eikä julkinen aina parempi kuin yksityinen. Sekä kokoomus että demarit ovat jumittuneet näiden kahden akselin väliin. Vihreille tärkeintä on vahva oma palvelutuotanto ja osaaminen. Sitä voidaan tarvittaessa täydentää eli tehdä järjestöjen ja yritysten kanssa yhteistyötä. Tämä on realistista ja käytännönläheistä eikä ideologian sanelemaa. Myös Ville Niinistö on todennut hyvin vaalikeskusteluissa, että kuntien on säilytettävä osaaminen keskeisissä palveluissa itsellään eikä ulkoistettava sitä pois.