Miten lapset lasketaan oikein – Helsinkiin tarvitaan myös varhaiskasvatuksen laatustandardi
Kaupunginhallituksessa päätimme tänään yksimielisesti esittää valtuustolle, että varhaiskasvatukselle myönnetään tänäkin vuonna lupa ylitysoikeuteen, jos lasten määrä ylittyy. Samalla myönnettiin ylitysoikeus vuodelle 2016. Kaupungin päiväkodeissa oli viime vuonna yli 300 lasta enemmän kuin varauduttiin. Lisäksi yksityisissä ja ostopalvelupäiväkodeissa oli lapsia yli ennakoidun. Sijaisia on pitänyt käyttää enemmän lain muututtua eikä Helsinki suostunut kasvattamaan ryhmäkokoja. Näiden takia kaupunginhallitus esitti valtuustolle, että varhaiskasvatukselle myönnetään kahdeksan miljoonan ylitysoikeus vuodelle 2016.
Meidän Maunula-talo valmistui
Tällä viikolla juhlittiin upeaa uutta Maunula-taloa. Tämä on hieno hetki Maunulalle, aktiivisille maunulalaisille ja Helsingille, joka on saanut hankkeesta toimivan mallin asukkaiden kanssa tehdystä yhteissuunnittelusta Olen onnellinen, että sain olla mukana ensin Maunulan Demokratiapilotissa ja sen jälkeen asukaslähtöisessä Maunula-talon suunnittelussa. Aina emme tienneet, mihin ideamme johtavat - järjestimme asukkaiden, virkamiesten ja arkkitehtien työpajoja, keräsimme paikallisten ideoita ja mielipiteitä, millainen talon pitäisi olla. Kävimme Kaupungintalolla tapaamassa virkamiehiä ja valvomassa, että hanke todella etenee.
Vihreiden esitys läpi: Helsinki tarjoaa kuntapaikan turvapaikan saaneille lapsiperheille
Helsingissä asuvat oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijaperheet saavat jatkossa jäädä asumaan Helsinkiin. Helsinki päätti muuttaa aiempaa linjaustaan turvapaikanhakijoiden kuntapaikoista. Muutos tehtiin kaupunginhallituksessa Vihreiden esityksestä. Esitys meni läpi äänin 10-2, sitä kannattivat vihreiden lisäksi keskusta, sosialidemokraatit, RKP ja vasemmistoliitto. Kokoomuksen ja Perussuomalaisten edustajat äänestivät esitystä vastaan tai tyhjää. “Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen pääosan vastaanottoaikaa Helsingissä asuneet lapsiperheet saavat oleskeluluvan saatuaan kuntapaikan Helsingistä. Olen iloinen, että Helsinki päätti muuttaa linjaansa inhimilliseksi ja lasten kotoutumista tukevaksi”, kertoo kaupunginhallituksen vihreä jäsen Sanna Vesikansa.
Guggenheimista
Tänään päätetään Guggenheimista kaupunginhallituksessa ja äänestän hankkeen puolesta. Miksi ihmeessä, kysyy moni. Vuonna 2012 en kannattanut Guggenheimia, koska sopimus oli Helsingille yksinkertaisesti huono. Mietin kantaani pitkään tälläkin kertaa. Ensimmäinen syy puoltaa kaupunginhallituksessa hanketta on, että haluan valtuuston päättävän Guggenheimin kohtalosta. Kaupunkilaisten valitseman ylimmän päättävän elimen on päästävä linjaamaan näin paljon keskustellusta aiheesta. Toinen syy äänestää Guggenheimin puolesta on, että esitys on parempi kuin neljä vuotta sitten. Tottakai voisi olla vieläkin parempi, jos valtio osallistuisi kustannuksiin tai jos kaikki maksettaisiin yksityisellä rahalla.
Helsinki suunnittelee maksutonta varhaiskasvatusta ja torjuu lasten eriarvoisuutta
Olin vihreiden toisena neuvottelijana vuoden 2017 talousarvioista. Vaikka aika monista budjettineuvotteluista on kokemusta, tällä kertaa otti maitohapoille: syksyllä ensin yleiskaavan ja Vartiosaaren osayleiskaavan käsittely, sen jälkeen talousarvioneuvottelut. Lopputulos oli kuitenkin oikein hyvä - iltapäiväkerhopaikka kaikille 1-2 luokkalaisille, maksuton varhaiskasvatus, lisäresursseja omais- ja kotihoitoon, koulujen, leikkipuistojen ja päiväkotien korjaukseen sekä 10 miljoonaa lisää opetukseen!
Vieraiden kielten oppimista jo päiväkotiin ja ensimmäiseltä luokalta
Jätin kaupunginvaltuustossa 2.11.2016 Mari Holopaisen kanssa yhteisen aloitteen vieraiden kielten oppimisen aikaistamisesta Helsingissä. Aloitteen allekirjoitti 35 valtuutettua. Esitimme, että vieraan kielen opiskelu alkaisi alakoulun ensimmäiseltä luokalta. Samalla tarjotaan kielikerhoja ja lisätään kielikylpyä ja -suihkuja osana varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyönä aloitetaan valmistelu, jossa esitetään Helsinkiin uusia keinoja vieraan kielen oppimisen herkkyyskauden hyödyntämiseen ja tasa-arvoiseen saavutettavuuteen.
Valtuustopuheeni yleiskaavasta
Yleiskaavassa on paljon hyvää: tiivistyvä kaupunki ja asunnot, joita Helsinki todella tarvitsee. Kattavaan pitkittäisiin ja poikittaisiin yhteyksiin ja nopeisiin pikaratikkaverkostoon perustuva kaupunki, jossa liikkuminen ei perustu autoihin vaan joukkoliikenteeseen. Uutta rakentamista suunnitellaan sisääntuloväylien varsille, uusille asuntorakentamisalueille ja kaikkialle, missä voidaan tiivistää. Yleiskaavassa on myös helsinkiläistä luontoa säästäviä asioita. Metsäverkostosta tehtiin oikeusvaikutteinen mikä turvaa ekologisia yhteyksiä. Kartalle on piirretty suojelualueet, joissa luontoarvojen merkittävä heikentäminen on laitonta. Vaikka tavoitteena on tiivistämällä nimenomaan säästää viheralueita ja ohjata kaupungin kasvu muualle, Keskuspuistoa yleiskaavaehdotus kiistatta kaventaa, kun Hämeenlinnanväylän bulevardi ja metsä asettuvat vierekkäin ja vastakkain.
Yleiskaava ja Keskuspuisto
Syysillan kirpeä lenkki Pirkkolan pururadalla. Löysin kesällä pitkän tauon jälkeen taas juoksemisen. Iloa on varjostanut Keskuspuiston kohtalo yleiskaavassa, jota käsittelemme kaupunginhallituksessa parhaillaan. Kaupunginhallituksen on tarkoitus päättää asiasta 17.10 ja valtuuston sen jälkeen lokakuun lopussa. Yleiskaavan ideana on säilyttää yhtenäisiä laajoja viheralueita mahdollisimman paljon. Uutta rakentamista suunnitellaan sen vuoksi sisääntuloväylien varsille, uusille asuntorakentamisalueille ja kaikkialle, missä voidaan tiivistää. Yleiskaava perustuu joukkoliikenteen lisäämiselle ja uusille raiteille nykyisten sisääntuloväylien tilalle tuleville t raideyhteyksille.
Vihreät kaupunginhallituksessa: Vartiosaaren ainutlaatuinen luonto turvattava
Helsingin Vihreiden kaupunginhallituksen jäsenet äänestävät tänään Vartiosaaren osayleiskaavaa vastaan. Osayleiskaavassa esitetään, että saaren keskusta muutetaan uudeksi saaristokaupunginosaksi, mutta Helsingin Vihreät ei pidä esitettyä osayleiskaavaa perusteltuna. “Saaren luontoarvot ovat kiistattomat: saaren luonto on säilynyt lähes koskemattomana. Yli puolet saaren pinta-alasta on arvokkaita luontokohteita, lukuisia erilaisia luontotyyppejä ja muun muassa yli 150-vuotiaita kilpikaarnamäntyjä”, Sanna Vesikansa kiteyttää.
Helsingin Vihreiden tiedote: Sanna Vesikansasta kaupunginvaltuutettu
Sanna Vesikansa nousee Helsingin kaupunginvaltuustoon varsinaiseksi kaupunginvaltuutetuksi. Kaupunginvaltuusto käsitteli tänään Johanna Sumuvuoren eronpyynnön. Sumuvuori jättää paikkansa valtuustossa jatkaessaan työskentelyä Lontoossa Suomen Lontoon-instituutin yhteiskuntatutkimuksen ohjelmapäällikkönä. Valtuutetuksi nouseva Sanna Vesikansa on 43-vuotias Helsingin kaupunginhallituksen jäsen. Kuluvalla valtuustokaudella hän on toiminut myös varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajana ja edellisellä valtuustokaudella kaupunginvaltuutettuna. Vesikansa työskentelee Pelastakaa Lasten kansainvälisissä ohjelmissa vaikuttamistyön asiantuntijana. Vesikansa asuu perheineen Länsi-Pakilassa.