Kaupunginhallituksessa päätimme tänään yksimielisesti esittää valtuustolle, että varhaiskasvatukselle myönnetään tänäkin vuonna lupa ylitysoikeuteen, jos lasten määrä ylittyy. Samalla myönnettiin ylitysoikeus vuodelle 2016. Kaupungin päiväkodeissa oli viime vuonna yli 300 lasta enemmän kuin varauduttiin. Lisäksi yksityisissä ja ostopalvelupäiväkodeissa oli lapsia yli ennakoidun. Sijaisia on pitänyt käyttää enemmän lain muututtua eikä Helsinki suostunut kasvattamaan ryhmäkokoja. Näiden takia kaupunginhallitus esitti valtuustolle, että varhaiskasvatukselle myönnetään kahdeksan miljoonan ylitysoikeus vuodelle 2016.
Kahdeksan miljoonaa kuulostaa järkyttävältä summalta, mutta varhaiskasvatuksen ennustamistarkkuus on parantunut silti huimasti. Kun aloitin sosiaalilautakunnassa ja valtuustossa 2009, päivähoidon talousarvio perustui vuoden viimeisen päivän lapsimäärään. Tuo yksi päivä ja usein pieleen menneet kasvuennusteet määrittivät, kuinka monelle lapselle päivähoitoa tarjottiin. Tietenkin hoitopaikka oli annettava kaikille, mutta lain kirjain täyttyi, kun paikkaa tarjottiin jostain päin kaupunkia.
Lapsia on ollut jo vuosia kunnallisissa päiväkodeissa enemmän kuin on pystytty ennustamaan. Perheet haluavat asua Helsingissä ja kunnallista päivähoitoa arvostetaan, mikä on loistava asia Helsingille.
Tällä valtuustokaudella Helsingissä on ollut Suomen ainoa varhaiskasvatuslautakunta ja päivähoidon tarpeen ennustamista ja palvelun mitoittamista on saatu paljon eteenpäin. Lapsimäärää tarkistetaan neljä kertaa vuodessa – ja kaupunginhallituksen tänään tekemällä lisäyksellä tänäkin vuonna. Myös budjetointia on kehitetty.
Toimin 2013-2015 varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajana ja näin, miten pienikin heitto lasten määrässä heilauttaa talouden pahasti pakkaselle. Yhden lapsen kunnallinen varhaiskasvatus maksaa vuodessa yli 10 000 euroa. Pahimpina vuosina talousarvio on laadittu jopa 1000 lasta pienemmälle lapsimäärälle, joista kaikki eivät ole olleet päiväkodeissa. Joka tapauksessa miljoonien eurojen säästäminen toimintamenoista on erittäin vaikeaa, usein mahdotonta.
Päivähoito on saatu nostettua asemaan, jossa kaikki poliittiset ryhmät tukevat varhaiskasvatusta. Tämä laaja tuki on ollut olennaisen tärkeää, mikä näkyy myös tämän päivän päätöksen yksimielisyydessä.
Parempaan pitää vielä pystyä. Yhä varhaiskasvatuksessa joudutaan nipistämään pitkin vuotta vain sen vuoksi, että väestöennusteet eivät pidä paikkansa. Varhaiskasvatus on niin tärkeä palvelu, ettei Helsingillä ole varaa heikentää sen laatua vain sen vuoksi, että lasten määrää ei ole osattu arvioida.
Mitä pitäisi siis tehdä?
Helsingin pitäisi sitoutua varhaiskasvatuksen laatuun ja hintaan per lapsi. Laadun kriteeristö tai laatustandardi on kerrottava helsinkiläisille perheille – mitä siihen kuuluu: pienryhmätoimintaa joka päivä, laadukas ruoka, lastentarhanopettaja joka ryhmässä, sijaisten käyttö? Varhaiskasvatukselta on vaadittava, että palvelu tuotetaan tuolla hinnalla. Talouden seuranta ei silloin perustu väärään mittatikkuun, lasten määrään, mihin hoidon järjestäjä ei pysty juuri vaikuttamaan.
Näin ei jouduttaisi tekemään hölmöjä säästöpäätöksiä pitkin vuotta ja varhaiskasvatuksen laadun kurjistamista vain sen takia, että perheet haluavat asua Helsingissä tai tiettyyn kaupunginosaan sattuu syntymään paljon vauvoja.
Tämän vuoden tammikuussa päiväkotihoidossa oli 23 244 lasta; vuotta aiemmin 22 595. Kaupunki on järjestänyt vuodessa 649 päivähoitopaikkaa, mikä ei ole ollut helppoa.
Suurin harppaus kohti laadukasta varhaiskasvatuksen resurssointia on siis vielä ottamatta. Edelleenkin rahahana pidetään tiukalla esimerkiksi sijaisten palkkaamisessa ja ylitysoikeutta haetaan vasta vuoden lopussa – vaikka jo tammikuussa tiedetään, että lapsia on vuoden ensimmäisenä päivänä enemmän kuin talousarviossa on laskettu.
Kuten oli muuten tämänkin vuoden tammikuussa…