Kuntavaalit kolkuttavat jo ovella, ja on aika katsoa kulunutta neljää vuotta apulaispormestarina taaksepäin. Miten Helsinki on parempi, mitä olemme saavuttaneet? Mistä olen apulaispormestarina erityisen ylpeä?
Minun kauteni sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestarina piti alun perin olla vain parin vuoden pätkäkausi, sillä Sipilän hallituksen soten ajateltiin vievän sote-tehtävät pois Helsingiltä suurelle Uudenmaan maakunnalle. Toisin kävi – Sipilän hallituksen sote jumahti ja sain jatkaa kauden loppuun saakka näissä valtavan kiinnostavissa tehtävissä Helsingin ja helsinkiläisten hyväksi.
Kuluneet neljä vuotta ovat pitäneet sisällään paljon käänteitä: sote-uudistusta on työstetty parinkin hallituksen toimesta, mielenterveyspalvelut ja lastensuojelun resurssit ovat nousseet julkiseen keskusteluun, iäkkäiden hoivapalveluiden epäkohtiin puututtiin. Ja sitten neljään vuoteen sattui myöskin ne vuoden 2020 maaliskuiset päivät, jolloin kaikki ymmärsivät että jokin on nyt aivan eri tavoin kuin koskaan aiemmin meidän elinaikanamme. Koronasta huolimatta valtavan monta asiaa on kuitenkin mennyt parempaan päin.
Tässä tärkeimmät asiat, mitä neljän vuoden aikana on saatu aikaan.
1. Helsingissä on panostettu sosiaali- ja terveyspalveluihin
Olemme saaneet muutettua suunnan, jossa vuosikausien ajan sote-palveluihin oli budjetoitu liian vähän. Vihreille onkin ollut tärkeä tavoite saada sote-palveluihin riittävästi rahaa. Ei vain ratkota ongelmia, vaan panostetaan ennaltaehkäisyyn.
- Sote-palveluiden vuosibudjettia on kasvatettu. Näin voimme paremmin taata palvelut niin terveysasemilla, lastensuojelussa, ikääntyneille kuin perheille.
- Uusia ajanmukaisia tiloja on rakennettu ja on rakenteilla eri puolille Helsinkiä: mm. Kamppiin uusi perhekeskus, terveys- ja hyvinvointikeskukset Myllypuroon ja Kalasatamaan, uusia seniorikeskuksia Vuosaareen ja Koskelaan.
- Sote-henkilöstölle on tehty tarpeellisia palkankorotuksia.
- Vaikka henkilöstöpula on edelleen yksi suurimmista ongelmista, on vakansseja saatu lisättyä.
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on tullut koko kaupungin asia.
- Sote-uudistuksessa olen pitänyt Helsingin puolia. Mikäli nykyinen hallituksen ehdotus menee läpi, Helsinki saa jatkossakin järjestää itse sote-palvelunsa.
Lue lisää:
Blogi: Tulevaisuuden terveysasemat
Blogi: Puheeni sote-uudistuksesta valtuustossa
2. Lasten ja perheiden puolesta
Lasten ja lapsiperheiden palveluiden parantaminen on pitkäjänteistä työtä. Vihreille lapsiin panostaminen on selkeä prioriteetti politiikassa, ja lasten edun puolesta toimiminen on ollut myös minulle henkilökohtaisesti yksi tärkeimmistä arvoista apulaispormestarin työssä.
- Olemme perustaneet Itäkadun, Vuosaaren ja Kallion perhekeskukset. Uusin perhekeskuksiin on tuotu kaikki lapsiperheiden tarvitsemat sote-palvelut saman katon alle, jotta apu ja tuki olisi mahdollisimman helposti ja nopeasti perheiden saatavilla. Perhekeskuksista löytyy nykyään esimerkiksi neuropsykologista osaamista, mitä siellä ei ollut aiemmin.
- Olemme panostaneet varhaiseen tukeen: Perheen tuki-sivustoon, erilaisiin yhteydenottokanaviin kuten neuvolan chattiin, Tarvitsen apua -nappiin verkkosivuilla sekä sujuvaan ammattilaisten väliseen yhteistyöhön. Apua on tärkeää saada aikaisin ja ennaltaehkäisevästi, jotta tilanteet perheissä eivät pääse kriisiytymään.
- Kotiin tuotavia palveluita kuten lapsiperheiden kotipalvelua on kehitetty ja laajennettu esimerkiksi perheiden sosiaaliohjausta laajennettiin myös koululaisten perheisiin.
- Perheiden palveluihin on lisätty ammattilaisia erityisesti niillä alueilla, joissa on paljon muitakin sosiaalisia haasteita.
- Olemme panostaneet lastensuojeluun. Lastensuojelun asiakasmääriä työntekijää kohden rajattiin enimmillään 30 lapseen. Lastensuojelussa resurssit lasketaan nykyisin todellisen lapsimäärän ja tarpeen mukaan kuten aiemmin olemme saaneet muutettua varhaiskasvatuksessa – tein aikanaan tämän muutoksen eteen paljon töitä varhaiskasvatuslautakunnassa. Lastensuojelun jälkihuollon toimivuuteen ja palveluihin on panostettu.
Lue lisää:
Hel.fi: Kallion uusi perhekeskus avattiin (5.6.2019)
Blogi: Kun perheet tarvitsevat tukea, avun on löydyttävä helposti ja nopeasti
3. Mielenterveyspalveluiden uusi suunta
Mielenterveyspalveluissa matalan kynnyksen palveluita ja neuvontaa ei ole aina ollut helppoa saada. Helsingissä tämän valtuustokauden merkittävin muutos onkin ollut aivan uudenlaisten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden avaaminen. Tästä suunnanmuutoksesta olen apulaispormestarina erittäin ylpeä.
- Helsinki on perustanut matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, joista ajan voi varata itse ilman portinvartijaa tai kuukausien jonotusta. Ensimmäinen mielenterveyspalvelupiste Mieppi avattiin Myllypuroon, toinen Kalasatamaan ja kolmas avautuu syksyllä Pohjois-Haagaan. Vihreät ovat tehneet töitä Mieppien eteen aloitteilla ja huolehtimalla palveluiden laajentamisen resursseista joka vuosi.
- Lasten ja nuorten mielenterveyden palveluketju on käyty systemaattisesti läpi. Näitä palveluita parannetaan tänä vuonna monin tavoin, mm. perustamalla uusi lastenpsykiatrian yksikkö ja uusi nuorisoasema Itä-Helsinkiin.
- Terapiaan pääsy on nykyisin vaikea prosessi. Helsinki on ottanut käyttöön lyhytterapian palvelusetelin, jolla tätä helpotetaan.
- Terapiatakuu etenee. Helsinki päätti toukokuussa 2021 edetä kohti terapiatakuuta vihreiden aloitteesta.
Lue lisää:
Blogi: Mielenterveyspalveluiden uusi suunta
Blogi: Näin parannamme lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita
Oulunkyläinen-lehden blogi: Helsingistä mielen hyvinvoinnin kaupunki (16.3.2021)
4. Kaikkien Helsinki
Kaupungin tulee pitää huolta kaikista ja huolehtia myös kaikkein hauraimmista. Sote-palveluissa kaupunkilaisten moninaisuus ja erilaiset tarpeet näkyy selvästi. Tällä valtuustokaudella olemme tehneet seuraavia parannuksia erilaisten helsinkiläisten elämään.
- Iäkkäiden palveluiden laatuun on panostettu: hoivapalveluissa laatuvaatimuksia nostettiin, sitova henkilöstömitoitus otettiin jo ennen lain minimiä käyttöön ja lisättiin tukipalveluihin hoiva-avustajia.
- Kotihoitoon on palkattu yli 100 työntekijää lisää ja nostettu sairaanhoitajien osuutta.
- Kotikuntoutusta on lisätty. Seniori-info auttaa palveluiden saamisessa.
- Omaishoidon palveluita on laajennettu ja resurssoitu paremmin.
- Vammaispalveluissa nostimme laatuvaatimuksia asumisessa ja työ- ja päivätoiminnassa sekä kuljetuspalveluissa.
- Ehkäisy on muutettu maksuttomaksi alle 25-vuotiaille.
- Työtä asunnottomuuden poistamiseksi on jatkettu mm. laajentamalla asumisneuvontaa sekä perustamalla erityinen tiimi ratkomaan nuorten asunnottomuutta.
- Helsingissä on lisätty hätämajoituksen paikkoja. Tämän valtuustokauden merkittävä parannus on, että hätämajoitusta on saatu riittävästi sellaisille ihmisryhmille jotka ovat aiemmin olleet sitä vailla, eli paperittomille ja liikkuvalle väestölle.
- Helsinki laajensi paperittomien oikeutta sote-palveluihin ja hätämajoitukseen. Paperittomien äitiys- ja lastenneuvola on ollut tärkeä uusi palvelu.
- Inhimillisempää päihdepolitiikkaa on edistetty esittämällä huumeiden käyttöhuoneita.
- Ruoka-apua on kehitetty perustamalla uusi hävikkiruokaterminaali sekä lisäämällä ruoka-avun yhteyteen jalkautuvaa sosiaalityötä ja palveluneuvontaa.
Lue lisää:
Yle: Mitä paperittomien laajemmat terveyspalvelut tarkoittavat? Helsingin apulaispormestari vastaa (30.11.2017)
Blogi: Miten asunnottomuus ratkaistaan Helsingissä
Blogi: Helsingin omaishoidon tuki kehittyy hyvään suuntaan
Blogi: Vammaisten asumis- ja päivätoiminnan hankinnoista
5. Vuosisadan rajuin pandemia ja kriisistä toipuminen
Koronapandemia iski Helsinkiin rajuimmin Suomessa ja on vaikuttanut kaupungissa aivan kaikkeen. Moni suunnitelma on koronan takia mennyt uusiksi. Olen määrätietoisesti ajanut sitä, että koronan keskellä lasten ja nuorten elämän tulisi olla mahdollisimman normaalia. Heille vuosi on valtavan pitkä aika, ja kriisin negatiivisten vaikutusten seuraukset näkyvät elämässä pitkään.
- Helsinki on omien koronarajoitustensa purkamisessa asettanut lapset ja nuoret etusijalle.
- Helsinki-apu ikääntyneille oli kaupungilta iso ponnistus. Asunnottomille järjestettiin lämmin ruoka ja jalkautuvaa sosiaalityötä lisättiin.
- Hienoimpia hetkiä apulaispormestarina on ollut seurata, miten upeasti Helsingin sote-toimiala on hoitanut koronarokotukset ja miten sujuvasti ne etenevät. Itsekin sain jo vuorollani ensimmäisen rokotteeni!
Lue lisää:
Ilta-Sanomat: Helsingin apulaispormestari: Peruskoulujen siirtäminen etäopetukseen on viimeinen keino (4.1.2021)
Blogi: Vuosi koronan kanssa
Mitä seuraavaksi?
Vaikka paljon on saatu aikaan, työtä riittää vielä paljon. Palveluiden kehittäminen on todella pitkäjänteistä työtä, ja koronakriisi on lisännyt hoito- ja palveluvelkaa. Hoitoonpääsyn nopeuttamisessa emme ole onnistuneet kuten suunnittelimme. Samoin sote-henkilöstön saatavuuteen tarvitaan vielä paljon työtä, jotta työn on mielekästä, töissä jaksetaan ja saamme pidettyä myös uusien ammattilaisten koulutusmäärät kunnossa.
On selvää, että terveysasemien työ on olennaisten tärkeää ja julkiset terveysasemat ovat terveydenhuollon kivijalka, tähän täytyy kiinnittää todella paljon huomiota myös ensi valtuustokaudella. Myös mielenterveys vaatii yhä panostuksia – ensi kaudella on syytä tehdä terapiatakuusta totta.
