Kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Helsingin uutta kaupunkistrategiaa. Linjauksiin voi olla tyytyväinen ja tässä valtuustopuheessani esittämiäni näkökulmia. Strategiassa linjataan selkeästi kriisiajan jälkeistä toipumista ja osoitamme heti merkittävän 65 miljoonan panostuksen sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palveluvelan sekä lasten ja nuorten oppimis- ja hyvinvointivelan nopeaan paikkaamiseen. Mitä nopeammin ehkäisemme ongelmien vaikeutumista, sitä nopeammin kaupunki on taas jaloillaan.  Kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alalle osoitetaan tärkeää tukea tästä määrärahasta.

Meillä on Helsingissä kaikki perusteet optimismiin nopeasta toipumisesta. Helsingissä on hyvä koulutuspohja ja vahva luottamus toisiimme. Helsinki on kansainvälinen, avoin ja turvallinen kaupunki – kun pidämme kiinni vahvuuksistamme, meillä on kaikki edellytykset olla hyvä kotikaupunki ja menestyä tavoitteisamme.

Tunnistamme strategiassa myös muita kaupunkiamme haastavia ja raastaviakin ilmiöitä. Eriarvoisuus, huono-osaisuus ja asunnottomuus eivät ole poistuneet kokonaan aiemmista ponnisteluista huolimatta. Tätä sinnikästä työtä tasa-arvoisen kaupungin puolesta on jatkettava. Juuri tällä valtuustokaudella ikääntyvien määrä kasvaa Helsingissä ennätyksellisesti. Strategia linjaa tärkeitä periaatteita kuten että hoidon jatkuvuutta, hoitosuhteen pysyvyyttä, kotihoidon ja omaishoitajien jaksamista parannetaan.

Kauaskatsoisinta niin ikääntyneiden kuin muidenkin palvelutarpeessa on vaikuttaa ennalta ja mahdollisimman varhain; esimerkiksi madaltaa kynnystä arkiliikkumiseen etenkin heillä, jotka liikkuvat vähän tai ei ollenkaan. Yksinäisyys lyhentää elinikää, samoin suola, rasva ja päihteet. Pelkillä ohjeilla ja valistuksella emme pääse eteenpäin vaan tekemällä turvallisia pyörä- ja kävelyteitä tai ammattilaisten jalkautumisella pubeihin, yhteisöihin tai vaikka moskeijoihin kuten koronan aikana opetelleet palveluissa.

Nyt kun työttömyyden hoito on uusi kaupungin tehtävä, ennakkoluulottomat kokeilut ja tutkimusasetelmat terveys- ja hyvinvointierojen vähentämiseksi ovat mahdollisia. Meillä on mahdollisuus ja myös velvollisuus huolehtia hyvästä integraatiosta myös sote-uudistuksessa, koska ainoana kaupunkina Suomessa vastaamme jatkossakin sote-palveluista. Tartutaan tätä mahdollisuuteen rohkeasti. Valtionrahoituksen riittävyyteen on vaikutettava sinnikkäästi kuten olemme edunvalvonnassamme laajalla valtuuston yhteistyöllä tähänkin asti tehneet.

Jatkamme rohkeasti jo aloittamaamme suunnanmuutosta mielen hyvinvoinnissa. Investoimme uusiin matalan kynnyksen palveluihin ja nopeaan pääsyyn keskusteluapuun. Toteutamme terapiatakuun. Lapsiperheet, lapset ja nuoret tarvitsevat erilaista psyko-sosiaalista tukea silloin, kun tilanne on akuutti eivätkä puolen vuoden päästä – tähän panostaminen on aivan olennainen keino vähentää myös lastensuojelutarpeen kasvua, joka on ollut huolestuttavassa kasvussa Helsingissä ja monissa suurissa kaupungeissa viime vuodet.  

Meidän kaikkien elollisten terveydellä, ihmisen ottamalla elintilalla ja luonnon kantokyvyllä on selvä yhteys. Erityisen iloinen olen, että strategiassa nopeutetaan ilmastotavoitteita, varaudutaan myös ilmastonmuutokseen muutoksiin sekä sitoudutaan selkeisiin ja konkreettisiin toimiin luontokadon pysäyttämiseksi. Arvokkaimpia luontoalueita kuten Keskuspuistoa ja Vartiosaarta ei rakenneta. Pandemian ravistelema maailma tulee myös tarvitsemaan esimerkkejä, miten tätä koko  eliökunnan terveyttä, ns. onehealth-ajattelua, viedään konkreettisesti eteenpäin. Tässäkin Helsinki voisi olla suunnannäyttäjä: voisimme yhdistää vastuullisia toimenpiteitä, tutkimusta ja kansalaisten osallistumista yhteisen eliökunnan turvaamiseksi.

Strategia tunnistaa myös uusia haasteita kuten kasvaneen ja muuttuneen päihteidenkäytön. Helsinki haluaa tehdä inhimillistä ja laaja-alaista työtä päihteidenkäytön haittojen vähentämiseksi ja nopeuttaa pääsyä hoitoon varsinkin nuorilla.

Haluamme vahvistaa koulutusta Helsingissä, että jokaisessa koulussa on hyvä kasvaa aikuiseksi ja missä vanhempien tausta ei ennusta, mihin elämässä päädyt. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella luodaan lasten hyvän kasvurauhan pohja. Turvaamme opetuksen perusrahoituksen, lisäämme myönteisen erityiskohtelun rahoitusta sekä lukiopaikkoja, etteivät keskiarvorajat nouse liian korkeiksi. Ammatilliseen koulutukseen varmistetaan riittävä lähiopetus ja ohjaus. Koulutusasteen nostamiseksi tarvitaan myös jokaisen opiskelijan elämäntilanteen huomioimista. Miten rakennamme oppimisen mahdollisuudet niin lastenkodissa asuvalla nuorelle, ison perheen aikuisopiskelija-vanhemmalle tai Suomeen kesken koulupolun muuttaneille?

Näihin hyviin tavoitteisiin emme pääse ilman henkilöstöä. Olemme tehneet paljon työhyvinvoinnin ja palkkatason parantamiseksi mutta on tehtävä huomattavasti enemmän. Tarvitaan parannusta työn imuun ja työssä jaksamiseen, vaikutusvaltaa omaan ja oman tiimin työhön, kilpailukykyisiä palkkoja ja palkkaohjelman jatkoa, työperäistä maahanmuuttoa, muualla hankitun koulutuksen ja työkokemuksen tunnistamiseen ja paljon muuta. Hyvät tavoitteet valuvat tyhjiin, jos meillä ei ole tekijöitä. Kunhan emme puuhastele liian totutuilla tavoilla tai liian yksin, voimme kääntää henkilöstöpulan vaikean tilanteen. Sen vuoksi hyvä kuulla, miten laajaa tukea kaupungin yhteinen strategia valtuustossa sai. Näille linjauksille on hyvä rakentaa yhteistä työtä seuraavina vuosina.