TEEMAT
Hyvinvointi, lähiluonto, koti kaikille. Haluan olla rakentamassa Helsinkiä, jossa koko kaupunki tukee ihmisten terveyttä, mielen hyvinvointia ja eriarvoisuuden poistamista.
Lue teemoistani:
Hyvinvoinnin ei tule olla etuoikeus
Mielen hyvinvointi koko kaupungin asiaksi
Luonnonläheinen ja ilmastotekoja tekevä Helsinki
Panostetaan koulutukseen ja varhaiskasvatukseen
Hyvinvoinnin ei tule olla etuoikeus
Helsinkiläisten on päästävä sujuvasti ja nopeasti hoitoon terveysasemalle ja perhekeskukseen. Tämä on iso haaste, erityisesti koronan keskellä. Rokotusten nopea järjestäminen ja akuutti koronan hoito on ollut iso voimainponnistus terveyspalveluilta. Hoitoonpääsyn nopeuttaminen on tärkeimpiä asioita panna kuntoon, kun pahin epidemia hellittää.
Koronapandemiasta toipuvassa Helsingissä toimiviin julkisiin peruspalveluihin on panostettava ja hoitovajeesta syntyneet jonot on purettava. Olen omalla panoksellani pitänyt huolta, että sote-uudistuksen jälkeenkin palvelut pysyvät helsinkiläisten omissa käsissä. Sote-uudistus ei saa heikentää helsinkiläisten palveluita. Riittävään henkilöstöön ja heidän jaksamiseensa on panostettava. Hoitovelkaa ja rajoitustoimien aiheuttamia ongelmia on kurottava nopeasti kiinni.
Iäkkäiden hoivapaikkoihin, riittävään henkilöstöön ja kotihoidon laatuun on panostettava. Helsinki ikääntyy nyt vauhdilla ja myös palveluasumista tarvitaan lisää. Kotihoitoon on palkattu yli 100 hoitajaa tällä valtuustokaudella. Yhä tarvitaan panostusta kotihoitoon, jossa on oltava aikaa myös kohtaamiselle. Omaishoitoa olemme parantaneet monin tavoin lisäämällä tukipalveluja ja mahdollisuuksia vapaapäiviin ja virkistäytymiseen.
Vähennetään terveys- ja hyvinvointieroja ja pidetään kaikki mukana. Helsingin onnistuminen mitataan sillä, että myös heikommassa asemassa olevat voivat hyvin. Olemme saaneet nostettua lastensuojelun ja peruspalveluiden rahoitusta mutta yhä on panostettava vahvasti sosiaalipalveluihin ja ihmisten tukemiseen ajoissa. Turvasimme paperittomille oikeuden välttämättömiin sosiaali- ja terveyspalveluhin Helsingissä, ja nyt tämä tulee myös lakiin. Helsingin tulee jatkossakin näyttää ihmisoikeuksien puolustamisessa esimerkkiä.
Mielen hyvinvointi koko kaupungin asiaksi
Helpotetaan lyhytterapiaan ja keskusteluapuun pääsyä. Toteutetaan terapiatakuu. Mielen hyvinvoinnin kaupunkia rakennetaan siten, että kaikki jaksavat ja vaikeuksiin saa apua nopeasti. Korona on yhä lisännyt helsinkiläisten kokemaa kuormittumista ja vaikeita elämäntilanteita – usein juuri heillä, joilla oli valmiiksi jo raskasta. Linjasimme esityksestäni, että kaikissa mielenterveyden palveluissa ensikontakti on saatava kahdessa viikossa ja kiireellisessä tapauksessa heti.
Apua matalalla kynnyksellä. Mielenterveyden hoidossa olemme tehneet ison suunnanmuutoksen tällä valtuustokaudella, kun olemme avanneet kaksi aivan uutta matalan kynnyksen mielenterveyspisteitä Mieppiä – ja kolmas avataan pian. Olen apulaispormestarina tehnyt näiden eteen töitä, ja vihreille tämä on ollut kauden keskeisiä tavoitteita. Seuraavaksi Miepit tulee laajentaa koko Helsinkiin.
Lasten ja nuorten hätä on kuultava heti. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa on ollut isoja aukkoja ja nyt palveluja parannetaan isoilla satsauksilla pitkäjänteisesti. Esimerkiksi uusi lastenpsykiatrinen yksikkö ja toinen nuorisoasema aloittavat pian. Lapsille ja nuorille helpoin paikka saada apua on omalla koululla ja tarvitaan lisää koulupsykologeja, -kuraattoreja ja -terveydenhoitajia. Jos tuen tarvetta on enemmän, hoidon on oltava sujuvaa erikoissairaanhoitoon asti.
Mielenterveyteen on saatava vahvempaa tukea myös lastensuojelussa. Otamme tänä vuonna käyttöön uusia palveluja nuorille, jotka ovat pudonneet lastensuojelun ja psykiatristen palveluiden väliin ja tarvitsevat vahvaa tukea. Samaan aikaan on autettava perheitä, lapsia ja nuoria varhaisessa vaiheessa, jotta lastensuojelun suunta saadaan käännettyä.
Luonnonläheinen ja ilmastotekoja tekevä Helsinki
Huolehditaan, että Helsingin jokaisella asuinalueella on viihtyisät ja monimuotoiset viheralueet. Kaupunkiin kuuluvat lähimetsiköt, ruovikot ja vanhat puut. Suojellaan monimuotoista luontoa uusilla suojelualueilla joka vuosi. Tällä valtuustokaudella olemme perustaneet esimerkiksi suuren Haltialan metsän suojelualueen Keskuspuistossa.
Pääsy luontoon kuuluu kaikille. Kaikenikäiset rakastavat Helsingin luontoa. Iäkkäiden hoivapalveluissa on lisätty luontokerhoja ja erilaista vihreää hoivaa. Lisätään esteettömiä luontoreittejä ja varmistetaan, että kaikilla on pääsy lähiluontoon. Varmistetaan myös, että saaristosta pääsevät nauttimaan kaikki.
Keskuspuisto on säilytettävä. Keskuspuisto on tärkeä luontoyhteys ja kaupunkilaisille paikka liikkua ja palautua. Kannatan kansallista kaupunkipuistoa, joka suojelisi Helsingin ainutlaatuisia metsiä ja puistoja kuten kansallisaarteiden arvolle kuuluu.
Helsinki tekee kunnianhimoista ilmasto- ja energiapolitiikkaa ja tukee kaupunkilaisia vähentämään päästöjä. Kaupunkilaiset haluavat olla mukana vähentämässä päästöjä ja kaupunki voi auttaa tässä helpottamalla maalämpöratkaisuja, aurinkosähkön käyttöönottoa ja energiaremontteja. Toimiva joukkoliikenne kuten poikittainen Raide-Jokeri ja muut raideinvestoinnit lisäävät kestävää liikkumista.
Kohtuuhintainen koti kaikille
Lisää koteja. Suurin ongelma Helsingin asumisessa on tavalliselle palkansaajallekin asumisen korkea hinta. Sen vuoksi on rakennettava lisää koteja ja huolehdittava, että Helsingissä on riittävästi myös kohtuuhintaista vuokra-asumista. Hitasin tilalle kannattaa luoda uusi kohtuuhintaisen omistusasumisen järjestelmä ja huolehdittava, että se toimii asukkaiden, ei sijoittajien parhaaksi.
Jokaisen kaupunginosan on oltava viihtyisä ja palveluiden laatuun on panostettava. Tällä valtuustokaudella ollaan tehty paljon työtä sen eteen, että kaupunginosat kehittyvät tasapuolisesti ja tähän osataan panostaa kaupungin investoinneissa. Tästä on Helsingissä paljon paljon onnistumisia esimerkiksi Myllypurossa, Maunulassa ja Roihuvuoressa ja tätä kannattaa jatkaa niin Kannelmäessä, Kontulassa kuin Malmillakin.
Asunto on ihmisoikeus. Vähennetään asunnottomuutta aktiivisesti. Kansainvälisestikin on huomattu että Helsinki on onnistunut vähentämään asunnottomuutta merkittävästi, mutta työtä riittää edelleen.
Panostetaan koulutukseen ja varhaiskasvatukseen
Jokaiselle helsinkiläiselle lapselle kuuluu päiväkotipaikka kodin läheltä. Neljässä vuodessa on valmistunut yli 4 000 päiväkotipaikkaa lisää. Helsinki korotti varhaiskasvatuksen työntekijöiden palkkoja ja jatkossakin on panostettava henkilöstön määrään ja pieniin ryhmiin, koska varhaiskasvatuksen laatu luo pohjan lasten kasvulle ja oppimiselle.
Koronan aiheuttamia oppimisen eroja on nopeasti kurottava kiinni ja lisättävä yksilöllistä tukea oppilaiden tarpeiden mukaan. Etäkoulun ja koronarajoitusten jättämien jälkien arviointi sekä lapsiin ja nuoriin panostaminen on tulevan valtuuston tärkeimpiä tehtäviä.
Jokaiselle lapselle on turvattava oma mielekäs harrastus. Maksuttomat harrastukset koulupäivän yhteydessä ja uusi harrastamisen Suomen malli on tärkeä kokeilu. Suuntaa on muutettava myös alentamalla harrastusmaksuja, annettava nuorille mahdollisuuksia järjestää omaa toimintaa ja tilaa kaupungissa.
Lukiopaikkoja on lisättävä, jotta keskiarvorajat eivät ole liian korkeita helsinkiläisille. Oppivelvollisuuden laajentuessa on huolehdittava ammatillisen ja lukiokoulutuksen laadusta ja yksilöllisestä tuesta jokaiselle nuorelle, jotta jokainen nuori saa tutkinnon. Olen tehnyt töitä sen eteen, että kaupunki tarjoaa harjoittelupaikkoja ja kesätyötä mahdollisimman monelle nuorelle ja esimerkiksi erityisoppilaitosten nuorten kesätyömahdollisuuksia onkin lisätty, kesäseteliä laajennettu ja lisätty harjoittelupaikkoja korkeakouluopiskelijoille.
Kulttuuri kuuluu kaikille
Kulttuuri kuuluu kaikille ja kaikenikäisille. Helsingissä on perustettu uusia iäkkäiden kirjallisuuspiirejä ja kaupunginmuseon järjestämiä muisteluhetkiä, koska kulttuurilla on uskomattomia hyvinvointivaikutuksia. Joskus esteenä on kulttuurikaverin puute ja kaupungin kannattaakin huolehtia, että kaikilla helsinkiläisillä ikään ja taustaan katsomatta on mahdollisuus nauttia kulttuurista ja taiteesta.
Koronakriisi on iskenyt pahasti kulttuuri- ja tapahtuma-alaan. Kaupunki ja kaupunkilaiset elävät kuitenkin kulttuurista ja kaupungin on myös omalla panoksellaan tuettava alan elpymistä. Hyvä esimerkki oli kaupungin kiitos raskaasta koronavuodesta jokaiselle kaupungin työntekijälle, 200 euron kulttuuri- ja liikuntaseteli, joka samalla tukee alan elpymistä.
Kirjastot ovat helsinkiläisille rakkaita. Keskustakirjasto Oodi on ollut hieno lisä helsinkiläisten upeiden kirjastojen joukkoon ja tuonut uusia käyttäjiä kirjastoihin. Myös lähikirjastojen tulee olla kaikenikäisten saavutettavissa jokaisessa kaupunginosassa myös jatkossa.
Avoimeen kaupunkiin kuuluu kansainvälisyys. Helsingin on oltava kaupunki, missä asukkaat taustasta tai ihonväristä riippumatta kokevat kuuluvansa tänne ja voivansa osallistua. Tähän kaupungin on jatkuvasti luotava mahdollisuuksia.