Rataverkon ylläpidon ja kunnostamisen määrärahoja on nostettava. Investointien vaikutus tulee näkymään valitettavan hitaasti, kun rataverkko on jätetty liian pitkään ränsistymään. Pikaisia paraennuksia VR:ltä ja ratahallintokeskukselta on saatava. Olen valmis myös harkitsemaan lähijunaliikenteen avaamista vaiheittain ja perusteellisen valmistelun jälkeen kilpailulle.
Tyhjäkäynnin valvontaa on ollut tällä viikolla tehostetusti. Pysäköinninvalvonnan lisääminen on kunnille hyvä investointi: ainakin Helsingissä siihen sijoitetut rahat on saatu helposti takaisin ja ylikin. Tyhjäkäynnin rangaistuksena pysäköintivirhemaksu on aika laimea, voisi kiristääkin.
Suomeen kotoutumista auttaa nopea kielenoppiminen, työllistyminen, osallisuus suomalaisessa yhteiskunnassa ja ilmapiiri, missä ei syrjitä erilaisia.
Poliisin korvautuminen turvapalveluilla samanaikaisesti poliisin vähenevien resurssien kanssa on huolestuttavaa. Valtion tuottavuusohjelma ei saa vaarantaa lakisääteisiä valvontavelvollisuuksia. Yksityistä turvapalvelujen sääntelyä ja ohjausta on selkeytettävä. Ilmeisesti tästä on jo laaja yhteisymmärrys ja prosessi on käynnistynyt. Työnjako ja vastuu Mikkeliin sijoitetun poliisihallituksen ja sisäministeriön välillä täytyy perata.
Kyllä. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ei kiintiöitä tarvittaisi, mutta edistystä ei näytä muuten tapahtuvan. Samalla logiikalla kiintiöitä on hyvä olla tietyissä paikoissa myös miehille: esimerkiksi opettajan ja lastentarhanopettajan opintohin jne.
Hajasijoittamisen kokonaislasku on suuri, jos (ja tavallisesti kun) henkilökunta ei halua siirtyä. Alueellistamisen kokonaishyödyt ovat vastaavasti hyvin kyseenalaisia. Keskeisten asiantuntijatehtävien (vrt. Lääkelaitos) siirtoja en kannata.
Kaupunginhallitus oli hyvä intensiivikurssi kaupungin päätöksenteon ytimeen. On ollut kiinnostavaa perehtyä koko kaupungin asioihin ja oppia taktiikat: miten päätöksenteko virallisesti ja epävirallisesti etenee, milloin kannattaa pohjustaa, milloin neuvotella ja milloin iskeä. Mutta viikottaiset kaupunginhallituksen kokoukset sekä rakennuslautakunnan ja Arbiksen johtokunnan valvominen yhdistettynä sosiaalilautakuntaan ja II aikuispalvelujaostoon vei aikaa ja oli raskasta. Päätin nyt seuraavina kahtena vuotena keskittyä sosiaalilautakuntaan, töihin ja perheeseen.
Palasin Etiopiasta Suomeen, joka on rikkaampi kuin koskaan. Silti monet olennaiset hyvinvoinnin perusteet ovat rapautuneet. Vanhuksille viedään ruoka postiluukusta, päiväkoteihin ei ole varaa palkata sijaisia, kouluterveydenhoitajat juoksevat koululta koululle. Moni asia on hyvin mutta ihmiset onnettomia. Suomi tarvitsee positiivisen yhteiselon ja yhdessätekemisten kulttuuria, jossa olemme mielestäni olleet aikaisemmin vahvoja.
Nykysuhde Naton kanssa on hyvä: tiedonvaihto ja aktiivinen yhteistyö hyödyttää molempia. Suomen kannattaa panostaa EU-yhteistyöhön ja valmiusjoukkojen toimintaan. Sitoutumattomuus sotilasliittoon on myös vahvuus maailmanpolitiikassa, kun tarvitaan luotettavaa rauhanvälittäjää ja neutraalia neuvottelijaa.
Pisara tarvitaan. Luin kyllä huolella myös vastakkaiset perustelut esimerkiksi päärautatieaseman siirtämiseksi vihdoin oikeasti Pasilaan. Edelleen sitä vaihtoehtoa pitää tutkailla, mutta on selvää, että ratapihan ahtaus Pasilan ja Rautatieaseman välillä pitää ratkaista.
