Yleiskaava on nyt hyväksytty mutta valitusten takia se ei ole vielä lainvoimainen. Yleiskaavaa on arvosteltu, että rakentamisen tavoite on ylimitoitettu. Toimistorakentaminen on vedetty mielestäni täysin överiksi, mikä ei tule toteutumaan toimistotilojen pienentyessä. Yleiskaava mahdollistaa rakentamisten, mutta mitä todella rakennetaan ja minne, päätetään seuraavissa osayleiskaava- ja asemakaavoissa. Silloin on vedettävä raja asuntorakentamisen ja tärkeiden viheralueiden raja. Kasvava kaupunki tarvitsee myös viheralueita.

Iso osa yleiskaavan mahdollistamasta rakentamista tulee esikaupunkeihin ja lähiöihin. Tarvitaan ymmärrystä alueiden omaleimaisuuden säilyttämisestä ja viihtyisyyden lisäämisestä . Myös asuntokannan monipuolistaminen on olennaista: onko lisättävä omistus- tai vuokrataloja. Helsinkiläisten luottamusta kaavoitukseen ja rakentamiseen on lisättävä ja etsittävä siihen aivan uudenlaisia keinoja. Nimby-ilmiökin on tosiasia, mutta ei aina: monesti asukkaat ovat pystyneet etsimään omalta alueelta parempia paikkoja rakentamiselle.

Artikkeli Miten rakennetaan asuntoja viheralueita säilyttäen? julkaistiin ensimmäisen kerran Sanna Vesikansa.

Tutkittu tieto luonnon terveysvaikutuksista sysää ajattelemaan kaupunkitilaa uudella tavalla. Onkin merkityksellistä, että kaupunkilaisten ympärillä on oikeanlaista luontoa. Puistojen ja metsien hoidon sekä kaupunki- ja liikuntasuunnittelun pitäisi enemmän suunnitella yhteistyössä viihtyisiä ulkoilualueita joka asuinalueelle, erilaisille asukkaille.

Artikkeli Lähimetsien terveysvaikutukset haastavat kaupunkisuunnittelun julkaistiin ensimmäisen kerran Sanna Vesikansa.

Yleiskaavassa on myös helsinkiläistä luontoa säästäviä asioita. Metsäverkostosta tehtiin oikeusvaikutteinen mikä turvaa ekologisia yhteyksiä. Kartalle on piirretty suojelualueet, joissa luontoarvojen merkittävä heikentäminen on laitonta. Vaikka tavoitteena on tiivistämällä nimenomaan säästää viheralueita ja ohjata kaupungin kasvu muualle, Keskuspuistoa yleiskaavaehdotus kiistatta kaventaa, kun Hämeenlinnanväylän bulevardi ja metsä asettuvat vierekkäin ja vastakkain.

Artikkeli Valtuustopuheeni yleiskaavasta julkaistiin ensimmäisen kerran Sanna Vesikansa.

Yleiskaavan ideana on säilyttää yhtenäisiä laajoja viheralueita mahdollisimman paljon. Uutta rakentamista suunnitellaan sen vuoksi sisääntuloväylien varsille, uusille asuntorakentamisalueille ja kaikkialle, missä voidaan tiivistää. Yleiskaava perustuu joukkoliikenteen lisäämiselle ja uusille raiteille nykyisten sisääntuloväylien tilalle tuleville t raideyhteyksille.

Artikkeli Yleiskaava ja Keskuspuisto julkaistiin ensimmäisen kerran Sanna Vesikansa.

“Saaren luontoarvot ovat kiistattomat: saaren luonto on säilynyt lähes koskemattomana. Yli puolet saaren pinta-alasta on arvokkaita luontokohteita, lukuisia erilaisia luontotyyppejä ja muun muassa yli 150-vuotiaita kilpikaarnamäntyjä”, Sanna Vesikansa kiteyttää.

Artikkeli Vihreät kaupunginhallituksessa: Vartiosaaren ainutlaatuinen luonto turvattava julkaistiin ensimmäisen kerran Sanna Vesikansa.

Artikkeli Suojellaan Vartiosaari julkaistiin ensimmäisen kerran Sanna Vesikansa.

Artikkeli Pitäisikö Meri-Rastilan länsiranta rakentaa? julkaistiin ensimmäisen kerran Sanna Vesikansa.

Artikkeli Helsinki ei kykene suojelemaan Keskuspuistoa julkaistiin ensimmäisen kerran Sanna Vesikansa.