Pienten asuntojen tarve Helsingissä on huutava, mutta yhtä lailla tarvitaan lisää perheasuntoja. Hintataso on noussut aivan liian korkealle. Se johtuu osin rakennusalan keskittymisestä. Suurelta osin asuntopulaa johtuu kuitenkin siitä, ettei Helsinkiin ole pystytty kaavoittamaan ja rakentamaan riittävästi. Ihmiset haluavat asua täällä ja kysyntään on vastattava. Yleiskaava on nyt hyväksytty mutta valitusten takia se ei ole vielä lainvoimainen. Yleiskaavaa on arvosteltu, että rakentamisen tavoite on ylimitoitettu. Toimistorakentaminen on vedetty mielestäni täysin överiksi, mikä ei tule toteutumaan toimistotilojen pienentyessä. Yleiskaava mahdollistaa rakentamisten, mutta mitä todella rakennetaan ja minne, päätetään seuraavissa osayleiskaava- ja asemakaavoissa. Silloin on vedettävä raja asuntorakentamisen ja tärkeiden viheralueiden raja. Kasvava kaupunki tarvitsee myös viheralueita. Iso osa yleiskaavan mahdollistamasta rakentamista tulee esikaupunkeihin ja lähiöihin. Tarvitaan ymmärrystä alueiden omaleimaisuuden säilyttämisestä ja viihtyisyyden lisäämisestä . Myös asuntokannan monipuolistaminen on olennaista: onko lisättävä omistus- tai vuokrataloja. Helsinkiläisten luottamusta kaavoitukseen ja rakentamiseen on lisättävä ja etsittävä siihen aivan uudenlaisia keinoja. Nimby-ilmiökin on tosiasia, mutta ei aina: monesti asukkaat ovat pystyneet etsimään omalta alueelta parempia paikkoja rakentamiselle.