Valtuustopuheeni yleiskaavasta

Yleiskaavassa on paljon hyvää: tiivistyvä kaupunki ja asunnot, joita Helsinki todella tarvitsee. Kattavaan pitkittäisiin ja poikittaisiin yhteyksiin ja nopeisiin pikaratikkaverkostoon perustuva kaupunki, jossa liikkuminen ei perustu autoihin vaan joukkoliikenteeseen. Uutta rakentamista suunnitellaan sisääntuloväylien varsille, uusille asuntorakentamisalueille ja kaikkialle, missä voidaan tiivistää. Yleiskaavassa on myös helsinkiläistä luontoa säästäviä asioita. Metsäverkostosta tehtiin oikeusvaikutteinen mikä turvaa ekologisia yhteyksiä. Kartalle on piirretty suojelualueet, joissa luontoarvojen merkittävä heikentäminen on laitonta. Vaikka tavoitteena on tiivistämällä nimenomaan säästää viheralueita ja ohjata kaupungin kasvu muualle, Keskuspuistoa yleiskaavaehdotus kiistatta kaventaa, kun Hämeenlinnanväylän bulevardi ja metsä asettuvat vierekkäin ja vastakkain.

Yleiskaava ja Keskuspuisto

Syysillan kirpeä lenkki Pirkkolan pururadalla. Löysin kesällä pitkän tauon jälkeen taas juoksemisen. Iloa on varjostanut Keskuspuiston kohtalo yleiskaavassa, jota käsittelemme kaupunginhallituksessa parhaillaan. Kaupunginhallituksen on tarkoitus päättää asiasta 17.10 ja valtuuston sen jälkeen lokakuun lopussa. Yleiskaavan ideana on säilyttää yhtenäisiä laajoja viheralueita mahdollisimman paljon. Uutta rakentamista suunnitellaan sen vuoksi sisääntuloväylien varsille, uusille asuntorakentamisalueille ja kaikkialle, missä voidaan tiivistää. Yleiskaava perustuu joukkoliikenteen lisäämiselle ja uusille raiteille nykyisten sisääntuloväylien tilalle tuleville t raideyhteyksille.

Vihreät kaupunginhallituksessa: Vartiosaaren ainutlaatuinen luonto turvattava

Helsingin Vihreiden kaupunginhallituksen jäsenet äänestävät tänään Vartiosaaren osayleiskaavaa vastaan. Osayleiskaavassa esitetään, että saaren keskusta muutetaan uudeksi saaristokaupunginosaksi, mutta Helsingin Vihreät ei pidä esitettyä osayleiskaavaa perusteltuna. “Saaren luontoarvot ovat kiistattomat: saaren luonto on säilynyt lähes koskemattomana. Yli puolet saaren pinta-alasta on arvokkaita luontokohteita, lukuisia erilaisia luontotyyppejä ja muun muassa yli 150-vuotiaita kilpikaarnamäntyjä”, Sanna Vesikansa kiteyttää.

Kunnon ekologiset käytävät mereltä Sipoonkorpeen

Olin tänään lasten ja ystäväperheen kanssa koluamassa Luukin Kaitalammen kallioita ja metsäpolkuja. Alueen vilkas virkistyskäyttö kuormittaa luontoa ja hallituksen tällä viikolla tekemä Sipoonkorven suojelupäätös auttaa myös Nuuksiota. Sipoonkorven suojelu kansallispuistona turvaa ainoan ekologisen käytävän mereltä yhtenäiselle metsäalueelle. Lännessä vastaavaa käytävää ei enää ole, vaan se on jäänyt rakentamisen alle.

2011-01-22T14:12:52+02:0002.10.2010||
Go to Top