Artikkeli Takaisin kulttuurin pariin julkaistiin ensimmäisen kerran Sanna Vesikansa.

Sen sijaan kaupungin kiinteistöjen peruskorjausvelka on mittava, Vartiokylän, Arabian ja Torpparinmäen koulut ovat olleet otsikoissa viimeisimpinä. Selvitys kaupungin peruskorjausvelasta tulee kaupunginhallitukseen lähiaikoina. Sen johtopäätöksenä pitäisi olla, että lähdemme kunnianhimoisesti vähentämään peruskorjausvelkaa.

Koulut, päiväkodit ja leikkipuistot jäävät sote-uudistuksen jälkeenkin kaupungille. Korjausvelan taittamiseen tarvitaan kunnianhimoinen suunnitelma neljälle vuodelle, ja sitovat mittarit. Yhtä tärkeää on päättää vastaava korjausohjelma päiväkodeille ja leikkipuistoille.

Vaikuttavista keinoista lasten eriarvoistumisen vähentämiseksi tiedetään jo paljon, ja niistä Helsingin pitäisi ottaa oppia. Esitän blogissa seitsemän keinoa, mitä Helsingin pitäisi tehdä lasten eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Artikkeli Investoidaan koulutukseen ja lapsiin julkaistiin ensimmäisen kerran Sanna Vesikansa.

Ensimmäinen syy puoltaa kaupunginhallituksessa hanketta on, että haluan valtuuston päättävän Guggenheimin kohtalosta. Kaupunkilaisten valitseman ylimmän päättävän elimen on päästävä linjaamaan näin paljon keskustellusta aiheesta.

Toinen syy äänestää Guggenheimin puolesta on, että esitys on parempi kuin neljä vuotta sitten. Tottakai voisi olla vieläkin parempi, jos valtio osallistuisi kustannuksiin tai jos kaikki maksettaisiin yksityisellä rahalla.

Artikkeli Guggenheimista julkaistiin ensimmäisen kerran Sanna Vesikansa.

Helsinki teki budjettineuvotteluissa merkittävän päätöksen, että kaikkien lasten oikeudesta kokopäivähoitoon sekä päiväkotiryhmien nykyisestä koosta ja henkilöstömitoituksesta pidetään kiinni. Tämä oli vihreille kaikkein tärkein asia neuvotteluissa. Varhaiskasvatus on investoimista lapsiin eli tulevaisuuteen.

Artikkeli Pitämäni vihreän valtuustoryhmän puhe budjetista julkaistiin ensimmäisen kerran Sanna Vesikansa.

Uusi keskustakirjasto olisi upea, mutta olen valmis lykkäämään keskustakirjastoa muutamalla vuodella, jos vastakkain ovat säästöt lähikirjastoista ja investointi keskustakirjastoon.

Kulttuurin tukeminen on viime vuosina mennyt oikeaan suuntaan. Enemmän avustuksia kulttuuritoimijoille, ei ainoastaan kaupungin omille kulttuurilaitoksille. Myös festivaaleja kuten Helsingin juhlaviikkoja on tuettava jatkossa, sillä tapahtumista ja festareista tulee tähän kaupunkiin vipinää.

Olennaista kultturin tukemisessa on, että se kohdistuu oikein: koko kaupunkiin eikä ainoastaan keskustaan.

Esikaupungeissa kulttuuri kukoistaa, kun sille annetaan mahdollisuus. Esimerkiksi Maunulaan odotamme kuin kuuta nousevaa uutta kulttuuritaloa, jossa mukana ovat kirjasto, työväenopisto ja nuoristotalo. Paikalliset tekijät ja tapahtumat tarvitsevat myös avustuksia.

Myös aiemmin vähän jämähtäneet kulttuurilaitokset tekevät nyt toisin: Kansallisteatteri on kiertänyt turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia ja parhaillaan vanhainkoteja, aiheena muistot Neuvostoliitosta. Annantalo on myös jalkautunut päiväkoteihin, mistä meilläkin Suursuon päiväkodissa päästiin nauttimaan.

Mitä lisää, mistä pois?

Helsingin kaupunginteatteri on upea laitos ja itsekin käyn usein, mutta välillä mietin, että hyvillä musikaalituloilla voisi rahoittaa suuremman osan toiminnasta. Pienet Helsingin teatterit saavat murto-osan avustussummina.

Kaipaan myös välillä pönäkkään pääkaupunkiin rohkeampia ratkaisuja. Esimerkiksi kaupungintalon korttelit, joita suurella rahalla remontoitiin, ovat aivan liian pysähtyneitä. Jos olisi kuunneltu mm. Cafe Engelin, opiskeluaikojen työnantajani, ideoita elävästä lasten toimintakeskuksesta, voisi korttelissa olla muitakin kuin eksyneitä risteilyturisteja.

Viime viikonlopun syyslomalla saimme mieheni kanssa mielestämme erinomaisen idean, kun katselimme lasten leikkiä Tarton tiedekeskus AH-HAA:n kanava- ja vesialtaissa. Kaupungintalon arvokkaisiin kortteleihin kunnon vesileikkipuisto sisätiloihin, kanavia, joissa vettä voi ohjata ja taustalle pienoismalli Helsigin rannoista ja rakennuksista. Taatusti tulijoita ja elävää kaupunkia. Ei olla niin totisia!

Artikkeli Vesileikkipuisto kaupungintalolle, eloa esikaupunkeihin! julkaistiin ensimmäisen kerran Sanna Vesikansa.

Ennen sana Guggenheim herätti minussa vain positiivisia viboja. Olin 17-vuotias vaihto-oppilas Pohjois-Kaliforniassa ja pääsin käymään isäntäperheen isovanhempien luona New Yorkissa – YKSIN. Päivä Guggenheimissa, vapaus, kevään väreily ja taiteen vipinä...

Guggenheimin tapaista taidehanketta Helsinki tarvitsee. Tehtaita emme voi houkutella ja kulttuurialan palvelut voisivat olla yksi veturi. Haluaisin kannattaa sitä, mutta luokattomalla valmistelulla kannattamisesta on tehty todella vaikeata.

Kaupungin johdon liiallinen into ja Helsingin edun unohtaminen on kääntänyt minut hanketta vastaan.

Kaikki riskit hankkeen onnistumisessa on Helsingillä. Päätösvallan enemmistö on Helsingillä, mutta monissa poikkeustapauksissa vaaditaan myös Guggenheimin edustajien enemmistö. Mm. tärkeimmät henkilövalinnat ovat tällaisia.

Artikkeli Guggenheim ei kannata julkaistiin ensimmäisen kerran Sanna Vesikansa.

Artikkeli Kirjojen ja lääkkeiden alhaisempi alv on säilytettävä julkaistiin ensimmäisen kerran Sanna Vesikansa.

Artikkeli Oletko postmodernin tekotaiteen ystävä? julkaistiin ensimmäisen kerran Sanna Vesikansa.

Artikkeli Guggenheim Helsinkiin! julkaistiin ensimmäisen kerran Sanna Vesikansa.

Artikkeli Helsingistä The Food District? julkaistiin ensimmäisen kerran Sanna Vesikansa.