Panostetaan hyvinvointiin kouluissa
Tällä viikolla on keskusteltu kiivaasti koulutuksen rahoista. Helsinkiläiset koulut ovat [...]
Tällä viikolla on keskusteltu kiivaasti koulutuksen rahoista. Helsinkiläiset koulut ovat [...]
Tällä viikolla juhlittiin upeaa uutta Maunula-taloa. Tämä on hieno hetki Maunulalle, aktiivisille maunulalaisille ja Helsingille, joka on saanut hankkeesta toimivan mallin asukkaiden kanssa tehdystä yhteissuunnittelusta Olen onnellinen, että sain olla mukana ensin Maunulan Demokratiapilotissa ja sen jälkeen asukaslähtöisessä Maunula-talon suunnittelussa. Aina emme tienneet, mihin ideamme johtavat - järjestimme asukkaiden, virkamiesten ja arkkitehtien työpajoja, keräsimme paikallisten ideoita ja mielipiteitä, millainen talon pitäisi olla. Kävimme Kaupungintalolla tapaamassa virkamiehiä ja valvomassa, että hanke todella etenee.
Helsingin kaupunginvaltuusto juhlistaa tänään kaupungin 200-vuotista pääkaupunkiasemaa tärkeällä päätöksellä: Helsingin nuorten työ- ja koulutusmahdollisuuksia parannetaan 10 miljoonan määrärahalla. Rahalla on tarkoitus taata jokaiselle peruskoulunsa päättävälle koulutus- tai jatkopaikka. Myös ammatillista koulutusta lisätään ja kehitetään uusia koulutus-, työ- ja oppisopimusmalleja elinkeinoelämän kanssa. Koulutuspaikkojen lisääminen ei onnistu yksin Helsingin päätöksellä. Koulutuspaikkojen jako on ollut liiaksi aluepolitiikkaa ja liian vähän koulutuspolitiikkaa, joka perustuu työvoiman todellisen tarpeen ennakointiin. Tämän päivän juhlapäätös asettuu muiden ylevien juhlapäätösten seuraan mm. Finlandia-talon rinnalle. On ilo kannattaa palveluiden parantamista ja hienoa, että Helsinki (kerrankin) näkee nuorten osallisuuden tärkeänä investointina.
Ammattikorkeakoulut käyttävät markkinointiin pöyristyttävät 2,5 miljoonaa euroa. Amk-opetuspaikat on liikaa päätetty aluepoliittisin perustein. Osa ammattikorkeakouluista käyttää valtaisia summia löytääkseen opiskelijoita. Samaan aikaan suurten kaupunkien ammattikorkeakoulut pystyvät hyväksymään vain murto-osan hakijoista.
Suomalaiset ammattikorkeakoulut ottavat englanninkielisiin koulutusohjelmiin satoja opiskelijoita. Mitä näille insinöörin ja sairaanhoitajan aluille tapahtuu? Moni lähtee maahan, jossa saa koulutustaan vastaavaa työtä. Suomessa työllistyminen on surkeaa, jos ei osaa suomea. Aikaa suomen opiskeluun ei ole, kun eläminen on rahoitettava siivoustöillä ja opinnot suoritetaan englanniksi. Haluammeko tuottaa osaajia Lontoon työmarkkinoille? Miksei suomea opiskella englannin rinnalla niin, että tutkinto suoritetaan ainakin osin suomeksi? Näin toimisi mielestäni järkevä sijoittaja.