Vuosi 2010 alkaa Espoon ampumistapausten varjostamina. Väkivalta etenkin parisuhteissa on Suomen todellisuutta. Väkivaltakulttuurin lisäksi keskustellaan maahanmuuttajista – väistämättä. Syytä onkin, sillä Suomi tulee olemaan erinäköinen 2010-luvun päättyessä.

Olin joulun alla katsomassa Kansallisteatterin Viidakkokirjaa, mukana tokaluokkalainen poikani ja perheemme au pair, joka vuoden meillä asuttuaan pääsi opiskelemaan Helsinkiin. Etiopialainen parikymppinen haluaa jäädä Suomeen. Koulutus on laadukasta, hoitoalalla näyttää olevan töitä ja suomikin alkaa sujua.

Mukana teatterissa oli tuleva opiskelukaveri, Etiopiasta hänkin. Nuoret naiset nauroivat kanssani näytelmän apinoille, pissiksiä imitoiville ilmestyksille. Näytelmän sankaria Mowgli-tyttöä viekotellaan ryyppäämään ja väkivaltaan. Lopulta kaupunkiviidakon herruuden saa Mowgli, joka päättää pärjätä omana itsenään, ihmisenä.

Katsomossa mietin, miten pitkän tien ovat Etiopian tytöt valinneet: ensin on opeteltava suomen kieli, sen jälkeen ammatti, koko ajan tehtävä töitä ja lähetettävä rahaa kauas kotijoukoille.

Lama ei ole vähentänyt Helsinkiin tulijoiden määrää, vaan nettomuutto ulkomailta oli viime vuonnakin noin 3400 henkeä. Moni afrikkalaisista tulee tänne opiskelijana. Suomalaiset ammattikorkeakoulut ottavat englanninkielisiin koulutusohjelmiin satoja opiskelijoita.

Mitä näille insinöörin ja sairaanhoitajan aluille tapahtuu? Moni lähtee maahan, jossa saa myös koulutustaan vastaavaa työtä. Suomessa työllistyminen on surkeaa, jos ei osaa suomea. Aikaa suomen opiskeluun ei ole, kun eläminen on rahoitettava siivoustöillä ja opinnot suoritetaan englanniksi. Haluammeko tuottaa osaajia Lontoon työmarkkinoille? Miksei suomea opiskella englannin rinnalla niin, että tutkinto suoritetaan ainakin osin suomeksi? Näin toimisi mielestäni järkevä sijoittaja.

Tutkinnon suorittanut voi tietenkin lähteä takaisin kotimaahansa. Afrikassa koulutetusta työvoimasta on pulaa, mutta niin on maksavista työnantajistakin. Etiopiassa sairaanhoitaja ansaitsee noin 60 euroa, lääkäri 100 euroa kuussa. Pienilläkin Euroopan palkoilla maksetaan helposti sisarusten koulumaksuja kotimaassa.

Suomen maahanmuuttajaväestöstä noin puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Seudun kaupungit solmivat joulukuussa valtion kanssa aiesopimuksen maahanmuuttajien työllistymisen tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi. Nyt on saatava uusia malleja, miten maahanmuuttajien kielikoulutus ja nopea työmarkkinoille pääsy toteutetaan.

Sisäministeriö valmistelee parhaillaan kotoutumislain uudistusta, johon haetaan mukaan kokeilukuntia. Pääkaupunkina Helsingin tulisi ehdottomasti olla mukana. Mallia voidaan ottaa esim. Kanadan nopeasta integraatiopolitiikasta meille muokattuna versiona. Toinen pohjoinen ja kylmä maa on onnistunut houkuttelemaan työvoimaa, joka pitää ikärakenteen nuorena ja notkeana.

Siinä meille työtä täksi vuosikymmeneksi.

Artikkeli julkaistiin tammikuun kolumina Helsingin Vihreiden Naisten sivuilla.