Sain kunnian pitää tänään valtuustossa vihreän valtuustoryhmän  ryhmäpuheen 2016 talousarviosta.

Tänä vuonna budjettineuvottelut eivät menneet ihan perinteisen aikataulun mukaisesti ja sen vuoksi olemme täällä juuri tänään. Lopputulos kuitenkin ratkaisee ja vihreiden puolesta kiitos kaikille osallistuneille ryhmille. Laajalla yhteistyöllä saatiin enemmän aikaan kuin vain osiensa summa.

Vihreä ryhmä on tyytyväinen, että kaupunkilaisille tärkeiden palveluiden kuten opetukseen, varhaiskasvatuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, kirjastojen ja kulttuurin rahoitusta korjattiin merkittävästi.

Helsinki teki budjettineuvotteluissa merkittävän päätöksen, että kaikkien lasten oikeudesta kokopäivähoitoon sekä päiväkotiryhmien nykyisestä koosta ja henkilöstömitoituksesta pidetään kiinni. Tämä oli vihreille kaikkein tärkein asia neuvotteluissa. Varhaiskasvatus on investoimista lapsiin eli tulevaisuuteen. Se on sijoitus joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Monet asiantuntijatahot, esimerkiksi lapsiasiainvaltuutettu ja lastensuojelujärjestöt, ovat olleet huolissaan siitä, että hallituksen kaavailemat säästöt heikentävät varhaiskasvatuksen laatua, eriarvoistavat lapsia ja aiheuttavat lisäkuluja esimerkiksi lastensuojelussa.

Vihreät on pitkään tehnyt työtä sen eteen, että päivähoitoon varattaisiin rahat todellisen hoitoa tarvitsevan lapsimäärän mukaan. Varhaiskasvatukseen saatiinkin lisättyä neuvotteluissa yli 5 miljoonaa euroa ja suhteessa saman kokoinen lisäys tehtiin myös ruotsinkieliseen päivähoitoon.

Olemme erittäin tyytyväisiä, että Helsinki Suomen suurimpana varhaiskasvatuksen tarjoajana pitää kiinni subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on lapsen oikeus varhaiskasvatukseen. Päivähoito-oikeuden rajoittaminen lisäisi turhaa byrokratiaa, vaikeuttaisi työttömien vanhempien työllistymistä ja hankaloittaisi niiden lasten asemaa, jotka tarvitsevat eniten tukea. Hallituksen suunnittelemia päivähoidon heikennyksiä ei toteuteta Helsingissä.

Helsingin päätös on myös merkki arvostuksesta lapsia ja tärkeää, raskasta ja matalapalkkaista työtä tekeviä ammattilaisia kohtaan. Se on myös kilpailuvaltti Helsingille työnantajana ja kotikuntana. Ryhmiä paisuttamalla saatava säästö on vääränlaista säästöä, kun tiedämme, että jokainen ennen kouluikää panostettu euro tasoittaa lasten koulupolkua ja oppimiseroja.

Vihreät esitti jo keväällä, ettei Helsingin tule lähteä mukaan leikkaamaan päivähoidosta. On ilahduttavaa, miten moni kaupunki on lähtenyt seuraamaan Helsingin esimerkkiä: Turku, Tampere, Hämeenlinna, Kotka, Valkeakoski, Seinäjoki, Uusikaupunki ja ryhmäkoon osalta myös naapurimme Vantaa ja Espoo.

Ilman neuvoteltua 10 miljoonan lisärahaa opetuksesta olisi jouduttu karsimaan perusopetuksen tuntikehystä, iltapäiväkerhopaikkoja, avustajien määrää ja tekemään muitakin erittäin huonoja säästöjä. Ensi vuonna käynnistetään myös hanke opetuksen digitalisoitumisesta, joka on tärkeää opetuksen uudistamista ja oppimisen yhteisöllistämistä. Toivomme, että hanketta eivät kuvaa sanat “raskas, kallis, liikaa laitteita, vähän osaamista paitsi oppilailla” vaan että se suunnitellaan huolella ja suunnittelun avuksi otetaan myös viraston ulkopuolista ja riippumatonta osaamista ja älyä.

Opetuksen lisärahan turvin voidaan jatkaa avointa ammattiopistoa, joka on oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa Suomeen saapuneille maahanmuuttajanuorille tärkeä väylä koulutukseen ja työhön. Olemme käynnistäneet avoimen ammattiopiston valtuuston juhlapäätöksellä. Olisi ollut surkeaa myös valtuustolle, jos tämä väylä olisi ilman lisärahoitusta loppunut, kun panostamista kotouttamiseen ja koulutukseen tarvitaan.

Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan aiemmin. Helsinki on kantanut vastuuta pakolaiskriisistä tänä syksynä. Yksi osoitus siitä on kotouttamiseen varattu 10 miljoonan rahoitus. Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista valtaosa tulee todennäköisesti asumaan pääkaupunkiseudulle. Saamme huomattavasti lisää asukkaita lähivuosina. Tarvitsemme heille asuntoja, koulupaikkoja eri vaiheessa oleville lapsille ja nuorille, varhaiskasvatusta, terveyspalveluja, psyko-sosiaalista tukea ja kielikoulutusta, jotta he löytävät paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja voivat tuoda oman panoksensa.

Myös helsinkiläiset ovat halunneet osallistua tulijoiden vastaanottoon ja ovat auttaneet esimerkiksi vapaaehtoistyöllä ja vaatelahjoituksilla. Uuteen maahan kotiutuminen onnistuu parhaiten, kun uudet kaupunkilaiset otetaan mukaan leikkipuistoissa, urheilukentillä, kouluissa – kuten helsinkiläiset ovat jo tehneet.

Muita ilonaiheita vihreille neuvottelutuloksessa ovat uusiutuvan energian paketti sekä lisärahat koulujen rakentamiseen ja peruskorjaukseen. Myös Tanssin Talo -hanke etenee ja kaupungin kasvuun varaudutaan lisäämällä rahaa uusien asuntojen kaavoitukseen.

Poikittaisen joukkoliikenteen parantamista olisimme olleet valmiita puskemaan enemmän eteenpäin. Raide-Jokerin toteutuminen mahdollisimman nopeassa aikataulussa on vielä varmistettava. Helsinki tarvitsee satsauksia joukkoliikenteeseen.

Todellisen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa emme vieläkään päässeet merkittävästi eteenpäin. Moni virasto ei valitettavasti pysty osoittamaan, onko saatu aikaan parempia tai yhtä laadukkaita palveluita vähemmällä rahalla. Strategian tuottavuustavoitetta on toteutettu liian mekanistisesti. Vihreän valtuustoryhmän mielestä Helsingin on kyettävä parempaan: määritellään palvelut, lasketaan hinnat, etsitään tehostamismahdollisuudet, seurataan kustannusvaikuttavuutta yli hallintokuntien ja pidemmällä aikavälillä.

Lopuksi: vaikeassa tilanteessa onnistuimme laajalla yhteistyöllä saamaan aikaan budjetin, jossa satsataan kaupunkilaisille, etenkin lapsille ja nuorille, tärkeisiin palveluihin. Tästä syystä vihreä valtuustoryhmä kannattaa budjetin hyväksymistä.

Sanna Vesikansa