Miten Helsinki ja Espoo voivat olla niin eri paria? Espoo suunnittelee kotihoidontuen leikkaamista. Helsinki etsii tämän viikonlopun budjettineuvotteluissa miljoonia 800 päiväkotilapselle, joita ei löydy kaupunginjohtajan budjettiesityksestä.
Espoon virkamiehet hoi! Ei kotihoidontukea leikkaamalla säästetä, vaan lisätään kokonaiskustannuksia päivähoidon menoissa.
On kotihoidontuessa parantamista. Lapset ja lasten tarpeet ovat hyvin erilaisia yhdeksän kuukauden ikäisinä ja kolmevuotiaina. Kuntalisiä pitäisi suunnata vielä voimakkaammin vaippaikäisille. Helsinki nosti jo kerran tukea alle 1,5-vuotialle, mikä lisäsi tuen käyttöä. Pyysin loppuviikosta laskelmia päivähoidosta osoittamaan, että pienimpien Helsinki-lisän nosto kannattaa. Siis taloudellisesti.
Pari kotikuukautta lisää on myös lapsen edun mukaista.
Poliittisesti on uskomatonta, miten lapsen kannalta samaa asiaa -hieman pidempää kotonaoloa- on oikeutettua kannattaa pidennetyn vanhempainvapaan nimissä. Kotihoidontuki on poliittisesti kiistelty koko olemassaolonsa ajan. Lapsen kannalta ei ole kuitenkaan mitään merkitystä, saako isä tai äiti korvauksena vanhempainrahaa vai kotihoidontukea.
Tutkimusten mukaan miehet jäävät kotiin, kun tuki on korvamerkitty vain heille. Sen vuoksi kannatan miehille merkittyjä kuukausia ja perhevapaiden täysremonttia. Samalla kotihoidontukea tulisi suunnata nykyistä enemmän alle kaksivuotiaiden hoitoon. Ja muistaa, että pienimpien kasvurauha on investointi, joka on vanhemmille kovaa työtä – sekä isille että äideille.
