Kaupunginhallitus päätti tänään esittää vuoden 2011 talousarvioon prosentin veronkorotusta ja lisätä 10 milj. lastensuojeluun, 5 milj. opetukseen, 5 milj. työllisyyden hoitoon ja 2 milj. vanhusten kotihoitoon.
Veronkorotus tulee hyvään saumaan: lama on ennusteiden mukaan taittumassa – mutta ei vielä pitkään aikaa ohi.
Helsingin pitää tiukan talouden vuosina kiristää menojaan, mutta ei pidä vähentää väärästä päästä. Sitä reseptiä kokeiltiin tarpeeksi 90-luvun lamassa.
Menolisäysten kohdentumiseen olen erityisen tyytyväinen. Lasten ei pidä joutua laman sijaiskärsijöiksi eikä vanhustenhoidon laitoksia voida purkaa panostamatta kotihoitoon.
Lisäksi kaupunginhallitus ohjeisti lautakuntia lisäämään tuottavuusmittareihin vaikuttavuuden. Lisäys on tärkeä: palveluiden tuottavuutta mitataan tavallisesti teollisuudesta lainatuilla määrällisillä mittareilla esim. suoritteiden määrällä. 1900-luvun alun kansakoulu oli korkean tuottavuuden opetusta, jos verrataan panosta (opettajan palkka, tilat, opetusvälineet) oppilasmäärään. Nykykoulu pärjäisi vertailussa huonosti, mutta olisi sen sijaan vaikuttavaa: oppilaathan oppivat taitoja, joita tarvitaan työelämässä kuten erilaisia vieraita kieliä, argumentaatiota, tietotekniikkaa.
Olin viime viikon perheen kanssa hiihtämässä Rukan lumilla. Seurasin tiiviisti lautakuntien palveluverkkopäätöksiä, joita olin lukuisissa yhteisseminaareissa pohjustamassa tammikuusta alkaen. Sosiaalilautakunnassa vihreät saivat tärkeimmät tavoitteet läpi: yhtäkään leikkipuistoa ei ehdotettu lakkautettavaksi, vaan Savelassa etsitään uusia toimintatapoja mm. järjestöjen kanssa. Kontulan Kiikkuun ja Vallilaan kiirehditään uudisrakennusta eikä Lassilan Laurinniittyä lakkauteta tällä päätöksellä. Malmin virkistyskeskukselle, jossa kokoontuu vanhusten toimintaryhmiä että muuta vapaaehtoistoimintaa, selvitetään jatkoa. Duuri jatkaa moniammatillista työllistämistyötään.
Suurimman säästötavoitteen, päiväkotien tilanormin pienentämisen, virasto tajusi pyörtää ennen kokousta. Ilmeisesti lautakunnan aikaisemmilla keskusteluilla oli merkitystä.
Opetuslautakunta teki perusteellista työtä käyden jokaisella lakkautuslistan koululla. Esitys on harkittu kompromissi, jota lautakunta yksimielisesti esitti. Pidin tärkeänä, että pienimpien koululaisten lähikouluja priorisoitiin. Lukio ja ammattikoulu (jonne on yhä enemmän hakijoita) voi olla kauempana.
Valtuusto käsittelee palveluverkkoesitystä vielä kevään aikana. Toivon tämän olevan viimeinen kerta, kun Helsinki harrastaa tällaisia keskushallinnon lakkautuslistoja. Palveluverkon vuosittaisen päivittämisen pitäisi olla lautakuntien tärkeimpiä tehtäviä eikä ehdotusten pitäisi tulla puskan takaa.
