Sähköpostini on viime päivinä täyttynyt päiväkoti Kalinkasta tulleista viesteistä kuten muidenkin varhaiskasvatuslautakunnan ja valtuuston jäsenten. Vanhempien huoli on suuri, kun Kalinkan ostopalvelusopimus päättyy kesällä ja päiväkoti on ilmoittanut, ettei jatka yksityisen hoidon tuella.

Varhaiskasvatusvirasto ei ole lakkauttamassa päiväkotia, sillä Kalinka on (ja on aina ollut) yksityinen päiväkoti. Suomalais-venäläisen koulun yhteydessä toimivassa päiväkodissa on satakunta paikkaa, josta 70 ostopalvelupaikkoja. Lisäksi Kalinkassa on lapsia yksityisen hoidon tuella.

Kyseessä on yksi viimeisistä ostopalvelusopimuksista, mitä virastolla on vielä ollut. Sopimuskauden viimeinen optiovuosi tulee täyteen ensi kesänä. Jos ostopalvelua Kalinkan kanssa haluttaisiin jatkaa, pitäisi hankintalain mukaan käynnistää uusi kilpailutus. Siinä pitäisi kilpailuttaa venäjänkielinen päivähoito laajemminkin, sillä sitä tarjotaan myös neljässä muussa yksityisessä päiväkodissa mm. Mellunmäessä, Pasilassa ja Vuosaaressa.

Juuri kilpailutuksiin liittyvien ongelmien vuoksi ostopalveluista on vähitellen luovuttu Helsingissä. Poikkeuksena ovat ruotsinkielinen kielikylpy ja allergiapäiväkodit. Lisäksi pohjoisen alueen peruspäivähoitoon on tehty yksi ostopalvelusopimus kriittisen paikkatilanteen takia (alueelle tulossa uusia hankkeita lähivuosina = lisää paikkoja).

Muut vieraankielistä päivähoitoa tarjoavat päiväkodit Helsingissä toimivat yksityisen hoidon tuella. Kalinkasta tulleissa viestissä vedotaan, ettei päiväkoti voi toimia yksityisenä suuren velan ja korkeiden kustannusten takia. Näin voi olla, sillä Kalinkan ostopalveluhinta on ollut korkeampi kuin kunnallisen päivähoidon hinta. Sillä on varmasti saatu myös hyvää laatua, mihin perheet ovat tyytyväisiä. Miten Kalinka tulisi pärjäämään kilpailutuksessa, jos sille määrättäisiin kunnallista hoitoa vastaava kattohinta kuten palvelustrategiassa linjataan?

Edelleen pidän itse parhaimpana vaihtoehtona, että Kalinka jatkaisi yksityisenä kuten muutkin kielipäiväkodit ja kaupunki yrittäisi tukea tässä.

Kaikki aiemmin ostopalveluina toimineet päiväkodit ovat jatkaneet yksityisinä. Muutama tavallista päivähoitoa tarjoava yksityinen päiväkoti siirtyi kaupungin omaksi. Kalinkassakin on ollut hyvin tiedossa, että sopimuksen optiovuodet on pian käytetty. Toivottavasti myös vaihtoehtoja siirtyä toimimaan yksityisen hoidon tuella on todella selvitetty ja laskettu.

Yksityisen hoidon tukea korotettiin ostopalveluista luopumisen yhteydessä perheen tuloista riippuen 40-80 euroa/kk, ettei hintaero kunnallisen ja yksityisen välillä olisi mahdoton. Hintaeroa on edelleen mm. nollamaksuluokka puuttuu kunnalliseen verrattuna.

Venäjänkielisen varhaiskasvatuksen asemaa Helsingissä on kyllä mietittävä tulevina vuosina. Tähän asti linja on ollut, että kunnallista hoitoa on tarjottu suomeksi, ruotsiksi ja saameksi, kaikilla kolmella kotimaisella.

Venäjän kielellä on varmasti Helsingissä erityinen asema jo pelkästään venäjänkielisen vähemmistön takia.  Kyllä minäkin haluan, että Suomessa opiskellaan laajasti erilaisia kieliä – entistä enemmän myös venäjää. Palvelustrategia on vain tehty nykyisten virallisten kielten mukaan. Jos kielivalikoimaa lähdettäisiin merkittävästi laajentamaan, pitäisi koko palvelustrategia miettiä uusiksi. Ja valitettavasti kuntien tiukka talous kulkee tässä aivan toiseen suuntaan.