Köyhyys, työttömyys ja kunnalliset palvelut ovat huonolla hoidolla. Jos suomalaisilta kysytään, poliitikassa keskitytään vääriin asioihin. Näin raportoi TSN Gallup tällä viikolla.
Kerrankin mielipidetiedustelun tulos, josta voin olla samaa mieltä. Sata-komitea epäonnistui pahasti sosiaaliturvan selkeyttämisessä. Terveydenhuoltomme on kansainvälisesti edullista, mutta köyhimmät ja sairaimmat maksavat itsensä kipeiksi hoidosta. Samaan aikaan palkansaajat nauttivat ilmaisesta työterveyshuollosta. Hyvä heille, mutta jakautuuko yhteinen rahapotti oikein ja tuottaako sijoitus parasta terveyshyötyä?
Vuosikausia on käytetty tutkimuksiin, jotka osoittavat osan suomalaisista jäävän paitsi talouden kasvusta. Pulskistuva keskiluokka (johon itsekin kuulun) karppaa ja miettii, mitä tänään syötäisiin. Maanantaiaamuisin kouluihin tulee nälkäisiä lapsia. Terveyserot ovat Suomessa suurempia Euroopassa ja ero kasvaa koko ajan. Unicefin juuri julkaisema OECD-maiden vertailu nosti Suomen koululaiset ykkösiksi, mutta terveysmittarit painavat lapsemme 16.sijalle. Kuinka monta selvitystä vielä tarvitaan?
Toimivakaan terveyskeskus ei paikkaa köyhyttä tai osattomuutta. Terveys rakentuu toimivalle sosiaaliturvalle eikä siinäkään ole hurraamista. Kelan tutkimus osoittaa, että palkansaajien ansiot ovat kasvaneet 20 viime vuoden aikana 38 %, mutta etuuksien reaaliarvot ovat polkeneet paikoillaan tai jopa pienentyneet. Marraskuussa astui voimaan lainmuutos, jonka mukaan perusturvan riittävä taso on tarkistettava kerran vaalikaudessa. Parempi lainmuutos kuin ei mitään, mutta on vain pientä säätöä siihen nähden, mitä tarttis tehdä.
Hyvinvointivaltion rakentaminen on ollut projekti, jossa olemme halunneet nähdä kuvan pienestä ja köyhästä valtiosta edistymässä suurin harppauksin. Monessa asiassa on onnistuttu kuten koulutuksessa ja neuvolajärjestelmässä. Mutta terveydenhuolto ja perusturva ovat rempallaan. Ainoana EU-maana terveyspalveluiden rahoitus perustuu pikkuruisiin kuntiin, joissa on keskimäärin vain 15 000 asukasta. Muissa EU-maissa rahoitusvastuun pohjana on satojatuhansia asukkaita.
Mitä pidempään uudistuksia odotetaan, sitä kalliimmaksi remontti tulee. Kannattaisi aloittaa heti – tietoa ja keinoja kyllä on. Hallitusohjelmaan kunnon tavoitteet ja poliitikoilta rohkeutta tehdä oikeudenmukaisia päätöksiä, joita ei tehdä nykyisiä edunsaajia kuunnellen vaan riippumattomia tutkimustietoja punniten.