Kiireettömään hoitoon pääseminen on terveydenhoitomme suurin ongelma. Miten olemme Helsingissä ratkaisseet ongelmaa ja mitä tulisi tehdä jatkossa?

Selkäsärky, alkava hammaskipu tai kierukan asennus.

Mihinkään näistä ei aikaa mielellään odottaisi yli kuukautta. Valitettavasti se on tilanne monin paikoin Helsinkiä – vaikka ei onneksi kaikkialla.

Vaikka vaiva ei ole todella akuutti, hoitoon pääsyn tulee olla nykyistä nopeampaa. Kun kiireettömän vaivan kanssa joutuu odottamaan ja odottamaan, ne helposti pahentuvat ja muuttuvat kiireellisemmiksi. Pahimmillaan voi jopa vähentyä luottamus siihen, että julkiselta puolelta saa tarvitsemansa avun.

Kiireettömään hoitoon pääseminen on terveydenhoitomme suurimpia ongelmia. Tähän moni kiinnittää näin kuntavaalien alla huomiota ja ihan syystä.

Myös maan hallitus on reagoinut asiaan ja antanut esityksen hoitotakuun tiukentamisesta niin, että kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsisi viikossa, kun nyt määräaika on kolme kuukautta. Asia odottaa vielä eduskunnan käsittelyä.

Helsingissä tavoitteena on, että hoitoon pääsee keskimäärin 10 vuorokaudessa eikä missään aikaa joudu odottamaan yli 20 vuorokautta. Kuten luvuista näkee, näin ei valitettavasti joka paikassa ole. 

Kaikki kiireelliset asiat, joita on noin puolet yhteydenotoista, hoidetaan saman tai seuraavan päivän aikana.

Julkiset terveysasemat ovat koko terveydenhuollon kivijalka. Ne yksinkertaisesti pitää saada toimimaan paremmin. Tarvittaessa palveluita voidaan hallitusti täydentää palveluseteleillä tai ostopalveluilla, mutta ilman tätä tukevaa kivijalkaa terveydenhuollon rakennelma ei pysy pystyssä.

 

Miten olemme Helsingissä ratkaisseet ongelmaa – ja mitä itse olen apulaispormestarina tehnyt? Entä mitä tulisi tehdä jatkossa jotta terveysasemalle pääsee nopeasti ja sujuvasti?

Tässä kolme pohdintaani aiheesta:

1. Mikään ei onnistu ilman henkilöstöä

Sote-palveluissa riittävä määrä osaavaa henkilöstöä on avainasemassa aivan kaikessa.

Helsingissä on terveysasemia, joilla lähes kaikki virat ovat täynnä ja siellä hoito pelaakin. Suuri kysymys on, miten saada lisää henkilökuntaa niille asemille, joissa on pitkään ollut henkilöstövajausta. Lääkäreiden saaminen kuntien terveysasemille on ollut haastavaa, vaikka työmahdollisuuksia täällä on todella paljon. Koronan myötä myös hoitajien rekrytointi on vaikeutunut, koska heitä tarvitaan ympäri Suomen myös koronan hoitoon ja rokotuksiin.

Olemme Helsingissä tehneet paljon toimia tilanteen ratkaisemiseksi. On panostettu rekrytointiin, luotu tiiviimpiä yhteyksiä yliopistoihin. Palkkaohjelman avulla olemme nostaneet monien soten ammattilaisten palkkoja. Myös omat lääkärimme ovat laajalla kyselyllä kertoneet työstään, mikä siinä innostaa ja mitä tulisi korjata. Työnkuvia ja työnjakoa on muutettu, ja hoitajat ovat saaneet lisää oikeuksia hoitaa aiemmin lääkäreiden tehtäviin kuuluneita tehtäviä. Joustoja työssä on mahdollistettu muun muassa osa-aikaisuuksilla. Olemme myös lisänneet terveysasemille hallintohenkilöstöä, jotta hoitohenkilöstö pystyy keskittymään tärkeimpään eli potilaiden kanssa työhön. Työssä jaksamiseen ja johtamiseen on panostettu.

Tämän kehitystyön tulee jatkua myös tulevalla valtuustokaudella. Työ pitää saada voida tehdä hyvin ja ilman jatkuvaa kiireen tuntua. 

Viimeksi tällä viikolla kävin näistä teemoista keskustelua, kun tapasin Nuorten Lääkärien Yhdistystä. Terveysasemilla erikoistumistaan tekevät lääkärit näkevät tarkasti, mitä terveysasemilla pitäisi korjata, jotta ne olisivat houkuttelevampia työpaikkoja.

Jatkossa tarvitaan:
-Palkkaohjelman jatkamista
-Pysyviä hoitosuhteita ja riittävästi vapauksia kehittää omaa työtä
-Panostusta työhyvinvointiin – työ terveysasemilla on vaativaa ja asiakkailla usein monia ongelmia
-Rekrytointiin panostamisen jatkamista ja koko pääkaupunkiseudun yhteistyötä henkilöstön saatavudessa
-Kohtuuhintaista asumista täytyy edelleen rakentaa, jotta kaikilla ammattilaisilla on varaa asua Helsingissä

 

2. Terveysasemien kehityksen on oltava jatkuvaa

Vielä kymmenen vuotta sitten sosiaali- ja terveysasioita hoidettiin Helsingissä eri virastoissa. Viime aikojen isoin käänne Helsingissä on ollut uusien terveys- ja hyvinvointikeskusten luominen. Ne tuovat sosiaali- ja terveyspalvelut saman katon alle. Ne voivat tarjota kaupunkilaisille laajat aukioloajat virastoajan ulkopuolella ja monipuoliset palvelut.
(Lue lisää ajatuksia terveysasemaverkosta ja sen tulevaisuudesta täältä)

Ajattelen, että ideaalitapauksessa yhden yhteydenoton terveysasemalle pitäisi riittää. Ensimmäisestä kontaktista tulisi löytyä helposti ratkaisu monenlaisiin ongelmiin. Moniammatillinen tiimi kootaan asiakkaan ympärille. Tavoitteena tulee olla pitkäaikainen hoitosuhde.

Paljon palveluja tarvitsevien helsinkiläisten asioita hoitaa terveysasemilla jo oma tiimi. Koska ihmisillä on monia sairauksia ja he tarvitsevat enemmän tukea, jokaisella on oma yhteyshenkilö, jonka kanssa hoidetaan asioita. Tiimillä on vähemmän asiakkaita kuin satunnaisesti terveysasemaa käyttävillä.

Aina ratkaisu ei ole päästä tapaamaan lääkäriä, vaan vaikkapa psykiatrinen sairaanhoitaja tai fysioterapeutti voi olla paras asiantuntija. Suoravastaanottoja fysioterapeuteille on lisätty ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja lisätään kaikkiin terveys- ja hyvinvointikeskukseen. Entistä enemmän terveydenhoitajien vastaanottoja olisi hyvä löytyä seniorikeskuksista, jotta ne olisivat helposti iäkkäiden käytettävissä.

Jatkossa tarvitaan:
-Pysyviä hoitosuhteita ja hoidon jatkuvuutta etenkin ikääntyville ja paljon sairastaville
-Työpari-/tiimityötä ja sujuvia hoitoketjuja
-Mahdollisuutta kehittää ja tutkia
-Parhaita malleja ammattilaisilta itseltään ja heidän kehittämistään niin tilojen kuin toimintatapojen suhteen
-Helppokäyttöisyyttä ja sujuvutta: käyttäjien kuulemista, lisää asiakasraateja, palautetta jne.

 

3. Terveysasema tulee kotiin ja puhelimeen

Perinteinen ajatus on, että avun saamiseksi mennään fyysisesti paikan päälle terveysasemalle. Tämä ei aina ole tarkoituksenmukaista, ja niinpä kotiin tulevat ja netissä toimivat palvelut on otettu keskeiseksi tavaksi kehittää Helsingin sote-palveluita. Sen sijaan, että menet terveysasemalle, terveysasema voikin tulla kotiisi tai puhelimeesi.

Kaikki eivät voi käyttää digipalveluita ja sen vuoksi myös puhelinsoiton ja kasvokkaisten kohtaamisten on toimittava hyvin. Moni kuitenkin haluaa hoitaa asioitaan digitaalisesti puhelimen takaisinsoiton odottelun sijaan. Näin myös resursseja vapautuu muualle.

Helsinki on ollut alusta saakka mukana kehittämässä valtakunnallista Omaolo-oirearviota. Se on varmasti tullut tutuksi monelle koronaoireiden kanssa, mutta alunperin Omaolo kehitettiin helpottamaan yleisimpien oireiden itsehoitoa ja ammattilaisen konsultointia digitaalisesti. Parhaimmillaan se voi tarkoittaa, että tavallisessa vaivoissa kuten virtsatietulehduksessa saa oirearvion täyttämällä nopean yhteyden, hoito-ohjeet ja lääkereseptin näkemättä lääkäriä tai hoitajaa.

Tänä keväänä käyttöön otettu Maisa-sovellus mahdollistaa aivan uudenlaiset palvelut: sähköisen ajanvarauksen, etävastaanotot, sujuvan viestittelyn ammattilaisen kanssa yhden kanavan kautta. Kaikki Maisan ominaisuudet eivät ole vielä täysin toiminnassa Helsingissä, mutta tämä tulee helpottamaan monen asiointia – Vantaalta on jo hyviä kokemuksia, siellä Maisa ja Apotti ovat olleet pidempään käytössä.

Lisäksi yhdessä Duodecimin kanssa on kehitetty uusi työkalu, terveyshyötyarvio. Siinä kirjataan systemaattisesti riskitekijöitä, jotka altistavat muille sairauksille ja tämä auttaa hoidon suunnittelussa. Koko ajattelutapa kääntyy: ei oteta ainoastaan vastaan heitä, jotka itse hakeutuvat vastaanotolle vaan seurataan aktiivisesti ihmisten kuntoa ja voidaan esimerkiksi kutsua ihmisiä suoraan labroihin tai vastaanotolle. 

Kaikista hauraimmille palvelut viedään totta kai kotiin. Muistisairaalle tai vaativaa hoitoa tarvitsevalle kotisairaalan lääkäri onkin se paras hoidosta vastaava terveysaseman sijaan. Iäkkäiden määrän kasvaessa on huolehdittava, että pystymme huolehtimaan erityisen hyvin heistä, joilla ei ole omaisia turvanaan.

Jatkossa tarvitaan:
-Etävastaanottoja – silloin kun ne ovat tarkoituksenmukaisia
-Varmistetaan että toimiva sähköinen ajanvaraus saadaan pian toimimaan
-Kokonaisvaltaista ja yksilöllistä kotisairaanhoitoa kotona asuville muistisairaille ja yksinäisille