Helsingin terveysasemilla on ollut isoja ongelmia hoitoonpääsyssä jo pitkään. Liian monet helsinkiläiset ovat joutuneet odottamaan kiireettömän hoidon lääkäriaikaa viikkojen päähän. Suurin syy näihin vaikeuksiin on ollut pysyvän henkilöstön puute. Osa terveysasemista on ajautunut vaikeisiin kierteisiin, kun merkittävä osa vakansseista on jouduttu täyttämään erikoistuvilla ja vastavalmistuneilla lääkäreillä, kokenutta senioritukea on puuttunut ja on ollut pakko käyttää myös kalliita, usein vaihtuvia vuokralääkäreitä. Ja hyviäkin kierteitä on ja osa terveysasemista pystyy hyvin vastaamaan kaupunkilaisten hoidon tarpeeseen. 

Paljon on tehty ongelmien korjaamiseksi. Kaikkien Helsingin terveysasemien hoitajien ja lääkärien palkkoja nostettiin tämän vuoden alusta. Uusiin rekrytoinnin tapoihin ja yliopistoyhteistyöhön on panostettu, lääkärien ja hoitajien työnkuvia on muokattu sekä lisätty avustavaa toimistohenkilökuntaa terveysasemille. Paljon muutakin on tehty, että työ Helsingin terveysasemilla olisi mahdollisimman monelle osaajalle houkuttelevaa ja palkitsevaa. Käännettä parempaan oli alkuvuonna jo näkyvissä. Valitettavasti koronapandemia on lisännyt hoitovajetta, kun koronaan varautumisen vuoksi kiireetöntä hoitoa on jouduttu siirtämään ja ihmiset ovat jättäneet jopa sovittuja lääkäriaikoja väliin. 

Koska helsinkiläisten hoitoonpääsy ei ole vielä kunnossa, on uskallettava kokeilla myös uusia toiminnan tapoja. Monissa muissa sosiaali- ja terveysepalveluissa käytämme kaupungin omien palvelujen rinnalla ostopalveluja, jotka täydentävät omaa tuotantoa ja tarjoavat myös vertailukohdan omille palveluille. Terveyspalveluissa ostopalveluja on käytetty hyvin vähän, lähinnä vuokralääkäreitä sekä palveluseteleitä purkamaan pahimpia jonoja ruuhka-aikoina. Monissa muissa kaupungeissa, esimerkiksi Espoossa, Vantaalla ja Tampereella on kokeiltu yhden tai muutaman terveysaseman ulkoistamista ja saatu myös hyviä kokemuksia. Kokeilut eivät ole myöskään suistaneet omaa toimintaa syrjään, vaan täydentäneet ja kirittäneetkin sitä. 

Huomenna kaupunginvaltuustossa päätetään kokeilusta, johon me vihreät asetimme sosiaali- ja terveyslautakunnassa tiukat reunaehdot. Helsinkiin ehdotetaan kahden terveysaseman, Kannelmäen ja keskustan alueen, palveluiden ostamista määräajaksi ulkopuoliselta tuottajalta. Tämän määräaikaisen ostopalvelukokeilun aikana helsinkiläisiä palvelee edelleen 22 kaupungin omaa terveysasemaa. 

Kokeiluun ehdotetaan kahta sosioekonomisesti erilaista aluetta, jotta saadaan myös keskinäistä vertailua. Viiskulmassa että Kannelmäessä on ollut pitkiä jonoja ja vaikeuksia saada pysyvää henkilökuntaa. Kannelmäen tilat ovat erittäin huonokuntoiset, ja niistä olisi muutenkin luovuttava pian. Viiskulman alueella väestönkasvu on suurta ja alue valikoitui kokeiluun myös siksi, että yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa alueella voimakkaimmin Helsingissä. On hyvä muistaa, etteivät eläkeläiset kuuluu työterveyshuollon piiriin vaan käyttävät paljon julkisia terveysasemia. 

Valtuustosalin oikealle laidalle usein nähdään, että kaikki hyvä ja ketterä löytyy yksityisistä yrityksistä. Vastaavasti vasemmalla ajatellaan, ettei yksityisistä ei löydy mitään hyvää. Me vihreät ajattelemme, että julkiset terveyspalvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka ja julkista on vahvistettava, mutta joskus voi olla nimenomaan julkiselle hyödyllistä käyttää yksityisen kapasiteettia – kun huolehditaan, että kokonaisuus pysyy tiukasti omissa näpeissä. Mielestäni juuri nyt on sellainen tilanne: emme pysty omalla tuotannolla vastaamaan riittävästi helsinkiläisten hoidontarpeeseen. Emme ole tekemässä kokonaisulkoistamista, vaan hallitun ostopalveluhankinnan. Pystymme tässä hallitsemaan täysin, mitä ja miten ostamme. 

Kokeilemalla kahden terveysaseman palvelun ostamista ulkoiselta tuottajalta tarkoin määritellyillä laatuvaatimuksilla ja täysin samaan hintaan kuin mitä oma tuotanto on saamme lisäkapasiteettia vahvistamaan helsinkiläisten palveluja. Tulemme tarvitsemaan myös muuta lisäkapasiteettia terveyspalveluihimme, jotta saamme koronan pahentamaa hoitovajetta paikattua. Kaikkea ei tarvitse ostaa yksityiseltä, vaan myös omaa toimintaa eri puolella kaupunkia on vahvistettava ja jatkettava aktiivista rekrytointia ja työolojen parantamista. Jos jokaisella helsinkiläisellä terveysasemalla olisi kaikki vakanssit täynnä osaavia tekijöitä, pystyisimme hyvin tarjoamaan kaikille kiireettömän ajan tavoitteen mukaisesti, keskimäärin 10 päivän kuluessa keskimäärin. Maan hallitus on tiukentamassa terveysasemien hoitotakuuta seitsemään päivään, mikä on suomalaisten hoidon kannalta erittäin hyvä asia. Se myös vaatii meiltä kuntapäättäjiltä toimia hoitoonpääsyn parantamiseksi.

Näiden kahden pitkään vaikeuksissa olleen terveysaseman kuntoon saattaminen ei ole muilta helsinkiläisiltä pois. Kokeiluterveysasemat tulevat toimimaan täysin samoilla moniammatillisen hoidon periaatteilla kuin kaupungin omat terveysasemat. Toimijat velvoitetaan avaamaan toimintaansa läpinäkyvästi ja huolehtimaan helsinkiläisten palvelujen integraatiosta. Niitä koskevat samat laatuvaatimukset ja tavoitteet, samat toiminnan mittarit kuin omaakin toimintaa. Tuloksia arvioi ulkopuolinen, riippumaton taho koko kokeilun ajan. Yksityiset tuottajat joutuvat toimimaan samoilla resursseilla kuin omatkin terveysasemat. Rahastaminen ei ole mahdollista.

Jos valtuusto hyväksyy keskiviikkona kokeilun, tulee tarkemmat hankinnan laatukriteerit ja yksityiskohdat sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi syksyn aikana. Kokeilun on tarkoitus alkaa alkuvuonna 2021.

Ostopalveluiden hankkiminen kahdelle terveyasemalle on kokeilu helsinkiläisten hoitoonpääsyn parantamiseksi. Se ei mitenkään ratkaise kaikkia hoitoonpääsyn haasteita, mutta tarvitsemmekin monia erilaisia toimia terveyspalvelujen parantamiseksi. Ideologisesti tämä varmasti keskusteluttaa valtuustossa, mutta yhtä suurta huomiota on suunnattava kaikkien 22 oman terveysaseman monipuoliseen kehittämiseen. Julkiset terveysasemat ovat jatkossakin Helsingin terveydenhuollon perusta.