Päätimme omaishoidon myöntämisperiaatteet tiistain sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Kesäkuussa kaupunginhallituksen uudelleen valmisteluun palauttama asia saatiin nyt päätökseen. Uudet kriteerit astuvat voimaan ensi vuoden alusta.
Helsinki panostaa omaishoitoon ensi vuonna noin 30% enemmän kuin 2016. Se on iso ja tarpeellinen satsaus tärkeään ja raskaaseen työhön. Iso osa tästä kuluu vapaapäivien järjestämiseen, joita lakimuutos laajensi. Sen lisäksi lievennettiin omaishoidon tiukkoina ja mekaanisina pidettyjä kriteerejä. Kriteerit mittaavat aiempaa esitystä paremmin valvonnan ja ohjauksen vaatimuksia sekä psyykkisten sairauksien aiheuttamaa valvonnan tarvetta..Tuen euromäärät nostettiin samalle tasolle Espoon kanssa, koska kriteerien uudistamiseen lähdettiin alun perin omaishoidon yhtenäistämiseksi pääkaupunkiseudulla. Esittelijän mukaan näiden kriteerien lievennysten hinta kaupungille on noin miljoona euroa ja tähän on lisättävä vielä lautakunnan tekemät lisäykset.
Erityisen tärkeänä muutoksessa pidin sitä, että erilaiset jaksamista tukevat palvelut saavuttaa paremmin heidät, jotka tarvitsevat eniten tukea. Tällaisia ovat esimerkiksi vammaista lastaan tai ikääntyvää puolisoa hoitavat, jotka eivät nyt käytä lakisääteisiä vapaitaan. Kesän loppuun mennessä vapaapäiväoikeuttaan on käyttänyt vain 39% omaishoitajista.
Helsinki on kehittänyt eri tapoja vapaapäivien käyttöön, mutta palautteen perusteella kotiin tuotavaa lomitusta pidetään yhä joustamattomana ja tuntimäärältään lyhyenä. Käytännössä vuorokauden vapaapäivästä on saanut vain kuuden tunnin ajaksi hoidon kotiin. Jotta jokaiselle omaishoidon perheelle löytyisi heille sopiva tapa hengähtää raskaasta työstä, hyväksyimme lautakunnassa ehdotuksen kotilomituksen parantamisesta. Tämä tuodaan erikseen päätettäväksi lautakuntaan mahdollisimman pian.
Päätimme myös, että omaishoitajan työssäkäyntiä tuetaan, jos hyvä hoito yhä onnistuu ja työssäkäynti tukee omaishoitajan jaksamista. Virkamiesvalmistelussa ja järjestöjen kommenttien perusteella työssäkäynti mahdollistettiin toisessa ja kolmannessa hoitoisuusryhmässä. Lautakunnassa poistimme työntekon kiellon myös ensimmäisen hoitoisuusryhmän osalta.
Päätimme myös, että muiden palveluiden käyttö, esimerkiksi kotihoito, lapsiperheiden kotipalvelu tai henkilökohtainen apu, ei vähennä tukea niin rankasti kuin esityksessä. Tukea vähennetään 25% mutta vasta silloin, kun muita palveluja saa 40 tuntia viikossa.
Lautakuntaan tuotu esitys oli valmisteltu kuullen omaishoidon järjestöjä ja vanhus- ja vammaisneuvostoja. Yhteistyötä järjestöjen kanssa jatketaan keväällä, jolloin arvioidaan myös alle 18-vuotiaiden hoitoisuuden pisteytyslomakkeen toimivuutta.
Kaikille omaishoitajille tehdään ensi vuonna asiakaskysely, jossa selvitetään omaishoitajien jaksamista, tuen tarpeita, muutoksen vaikutuksia tukeen ja tyytyväisyyttä palveluihin. Lautakunnassa päätimme myös seurata omaishoidon sukupuolivaikutuksia ja käsitellä muutosten seurauksia syyskuussa 2018.
Jokaisen perheen tilannetta tarkastellaan yksilöllisesti. Vastaan tulee varmasti myös perheitä, joilla tuen tarvetta ole arvioitu pitkään aikaan ja joidenkin kohdalla tilanne on muuttunut omaishoidon tuen myöntämisen jälkeen. Arviointi tehdään yhdenvertaisesti, joten joissakin tilanteissa tukea voidaan myös joutua laskemaan, mikäli kriteerit eivät täyty.
Lautakunnan päätökset ovat kuitenkin sen verran vahva selkänoja tehdylle työlle, että kokonaisuudessaan tämä päätös vie meitä kuitenkin oikeaan suuntaan.
Viimeinen vuosi on ollut raskas sekä omaishoitajille että sote-toimialan omaishoidon työntekijöille, sillä muutoksia on ollut paljon. Toivon, että nyt tekemämme uusi valmistelu ja päätökset luovat pohjan sille, että helsinkiläiset omaishoidon perheet jaksavat raskaassa työssään ja saavat tarvitsemaansa tukea oikeaan aikaan.
