Kaupunginhallitus päätti tänään yksimielisesti palauttaa omaishoidon tuen uuteen valmisteluun ja vahvistettavaksi sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Samalla palautettiin väliaikaisesti voimaan vanhat, ennen muutoksia voimassa olleet omaishoidon kriteerit.
Omaishoidon tukeen tehdyt muutokset ovat saaneet paljon arvostelua omaishoitajilta, aivan perustellusti. Ne ovat puhututtaneet paljon myös sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Tukea on pyöritelty kevään aikana useaan kertaan lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa, ja nyt tilanteeseen toivottavasti saatiin kestävä ja oikeudenmukainen ratkaisu.
Helsinkiläiset omaishoitajat olivat vuodenvaihteessa yllättyneitä: viime vuoden lainmuutoksen piti parantaa omaishoitajien jaksamista ja tuoda vapaapäivät kaikille omaishoitajille. Sen sijaan moni huomasi Helsingin linjan käytännössä kiristyneen.
Sosiaali- ja terveystoimen lautakuntaan tekemän kartoituksen mukaan joka toisella alle 18-vuotiaan vammaisen lapsen omaishoitajaperheeltä tuki joko pieneni tai loppui kokonaan. Tukea leikkaisivat aiempaa enemmän myös muiden, jaksamista tukevien palveluiden käyttö. Esimerkiksi vammaisten lasten perheiden oli yhtäkkiä mietittävä, miten omaishoidon vapaapäivät tai tuki leikkautuvat pois lapsen koulupäivän ja pitkien koulukuljetusten takia.
Alun perin Helsingin, Espoon ja Vantaan tavoitteena oli yhtenäistää omaishoidon myöntämistä ja tuen kriteerejä, jotta jokaisessa kaupungissa tukea myönnettäisiin samoilla perusteilla. Tämä on edessä myös sote-uudistuksen myötä Uudenmaan maakuntaan siirryttäessä. Yhtenäistämiseen on edelleen pyrittävä: sen vuoksi muiden Helsingissä säilyy samanlainen kolmiportainen tuki kuin muissakin pääkaupunkiseudun kunnissa. Lisäksi nostamme Helsingissä tuen kaikissa tukiluokissa Espoon tasolle, joka on ollut Helsinkiä hieman korkeampi.
Helsinki arvostaa ja haluaa tukea omaishoitajien jaksamista
Samalla on muistettava, että Helsinki on myös malli muille kunnille: onko omaishoito se, mistä karsitaan, vai kaupungille kustannustehokas ja perheille itselleen arvokas hoivan muoto?
Kaupunginhallitus halusi yksimielisellä päätöksellään lähettää viestin, että Helsinki arvostaa ja haluaa tukea omaishoitajien jaksamista ja lisätä omaishoitoa. Myös omaishoitajien työssäkäynti on mahdollistettava. Hyvinvoivat ja työelämässä mahdollisuuksiensa mukaan kiinni olevat omaishoitajat ovat Helsingin etu.
Uusia kriteerejä valmisteltaessa otetaan väliaikaisesti käyttöön vanhat kriteerit sekä heillä, joiden tuki laski tai lakkasi, että kokonaan uusilla omaishoidon tuen hakijoilla. Tämä on hallinnollisesti työlästä. Valitettavasti muut vaihtoehdot olivat vielä huonompia, kun kaupunginhallitus halusi samanaikaisesti korjata pikaisesti niiden perheiden tilanteen, joilla tuki on laskenut merkittävästi tai jotka odottavat yhä tukipäätöstään, sekä velvoittaa sosiaali- ja terveystointa valmistelemaan korjaukset omaishoidon kriteerien epäkohtiin. Hankalasta välivaiheesta päästään toivottavasti pian tilanteeseen, jossa epäkohdat on korjattu, ja tukea myönnetään samoilla perusteilla kaikille.
Päätimme, että ennemmin hallinto joustaa kuin usein pienituloiset omaishoitajat.
Tapasin viime viikolla omaishoidon järjestöjä. Kuulin saman viestin kuin moni muu helsinkiläinen päättäjä kevään aikana: omaishoitajat ymmärtävät, ettei raha eivät riitä kaikkeen, mutta tuen kiristysten takia perheet ovat joutuneet yhtäkkiä kohtuuttomiin tilanteisiin. Avointa vuoropuhelua omaishoitajien kanssa onkin systemaattisesti rakennettava. Sen vuoksi kaupunginhallitus velvoitti valmistelemaan asiaa yhdessä omaishoidon järjestöjen kanssa.
Läpinäkyvyyttä valmistelussa ja päätöksenteossa on myös lisättävä, varsinkin silloin, kun päätös vaikuttaa ihmisten arkeen näin perustavanlaatuisella tavalla. Omaishoidon tuen vyyhti alkoi, kun edellinen lautakunta hyväksyi vuoden 2017 käyttösuunnitelman yhteydessä viime joulukuussa nämä kaksi melko vähäeleistä lausetta:
”Kaikenikäisten omaishoitoa kehitetään uudistamalla omaishoidon palveluja ja toimintatapoja. Omaishoidon kriteerit ja hoitoluokat päivitetään vastaamaan lainsäädäntöä ja asiakastarpeita.”
Lautakunnan jäsenet eivät silloin ymmärtäneet, että omaishoidon tuki kiristyy samalla merkittävästi. Jos tehdään kiristyksiä tai leikkauksia, on se sanottava selvästi niin, että jokainen kaupunkilainen ja päätöksentekijä sen ymmärtää. Helsingin uuden johtamisjärjestelmän tarkoituksena on myös selkeyttää päätöksentekoa, ettei näin kävisi uudestaan.
Omaishoitajat tekevät tärkeää ja arvokasta työtä. Heidän tukensa yllättävä heikentäminen ja siitä seurannut päätöksentekoprosessi on ollut ikävä, eikä syystä ole lisännyt luottamusta kaupunkiin. Toivon, että tämänpäiväinen päätös korjaa myös syntynyttä luottamuspulaa.
Lisää aiheesta:
