Otin tänään kantaa omaishoidontuen muutoksiin Helsingissä vihreiden yhteisessä tiedotteessa.

Helsinki on tiukentanut omaishoidon tuen myöntämisen kriteereitä merkittävästi virkamiesten päätöksellä. Muutos uhkaa ajaa monet omaishoitajat ja heidän perheensä todella ahtaalle. Poliitikkojen päätettäväksi muutoksia ei tuotu lainkaan. Vihreät vaativat, että kiristysten toimeenpano on pysäytettävä, ja muutokset omaishoidon tuen myöntämisperiaatteissa on pikaisesti tuotava sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi.

“Virkamiehet ovat Helsingin poliitikkojen ohi valmistelleet suuren muutoksen, joka vaikuttaa useiden pitkäaikaissairaiden ja heidän läheistensä arjen järjestämiseen perustavanlaatuisesti. Tällaiset periaatteelliset muutokset tarvitsevat perusteellisempaa päätöksentekoa sekä huomattavasti parempaa arviointia vaikutuksistaan. Ne pitää tuoda poliittiseen päätöksentekoon käsiteltäviksi”, vaatii Helsingin Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs.

Helsingin kaupunki uudisti omaishoidon tuen kriteerit ja ohjeistuksen 1.2.2017 alkaen. Muutos tehtiin virkamiespäätöksenä Sosiaali- ja terveyslautakunnan joulutauon aikana.  Omaishoitajille muutoksia on perusteltu omaishoidon lain muuttumisella 1.7.2016. Laki toi kaikille omaishoitajille oikeuden vähintään kahteen vapaapäivään kuukaudessa. Lain tavoitteena oli parantaa omaishoitajien asemaa ja lisätä omaishoidon määrää. Helsingissä on lakimuutoksen varjolla kuitenkin toteutettu myös säästöjä, jotka näyttävät kohdistuvan erityisesti alle 18-vuotiaiden lasten omaishoitoon.

“Omaishoidon uusi laki ei sisältänyt mitään sellaista muutosta, jonka vuoksi Helsingin tulisi kiristää tuen myöntämiskriteereitä. Laissa omaishoitajille turvattiin oikeus vapaapäiviin. Tämä on omaishoitajille tärkeä periaatteellinen uudistus ja auttaa monia raskasta, ympärivuorokautista työtä tekeviä omaishoitajia jaksamaan. Emme hyväksy, että se toteutetaan näin rajusti muilta omaishoitajaryhmiltä leikkaamalla”, toteaa kaupunginhallituksen jäsen Sanna Vesikansa.

Muutoksia perusteltiin omaishoitajille myös sillä, että Helsingin omaishoidon kriteerejä yhtenäistettiin pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien tukien kanssa. Yhtenäistäminen ja kriteerien tarkastelu sinänsä on hyvä asia. Kuitenkin tuen taso esimerkiksi lasten omaishoitajille linjattiin alemmaksi kuin naapurikaupunki Espoossa.

“Näin merkittävä asia – millaista omaishoidontukea Helsinki maksaa – on poliitikkojen päätettävä. Kun vertaa aiempia alle 18-vuotiaiden omaishoidon kriteereitä uusiin, huomaa, että niitä on tiukennettu selvästi.  Tiukennusten vaikutuksia ei ole pystytty tarkasti sanomaan. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle on kerrottu, että muutokset koskettavat kaikkein eniten lasten omaishoitajia. Tarvitsemme huomattavasti perusteellisempia arvioita vaikutuksista omaishoitajiin”, huomauttaa sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Laura Nordstöm.

“Moni omaishoitaja on myös aidosti hätääntynyt uudistuksesta, jonka on ilmoitettu tulevan voimaan  “vuoden 2017 aikana”. Nyt moni taloudellisesti ja henkisesti raskaassa tilanteessa oleva perhe elää pitkässä epätietoisuudessa”, jatkaa Nordström.

Helsingin vuoden 2017 budjetista päätettäessä syksyn 2016 neuvottelukierroksella lisättiin rahaa omaishoitoon. Myös sosiaali- ja terveyslautakunta vahvisti omassa käyttösuunnitelmassaan yli 8 miljoonaa euroa lisää omaishoidon parantamiseen. Siinä yhteydessä ei poliitikoille kerrottu, että osa lakisääteisten vapaiden kustannuksista katetaan muista omaishoitajien tuista leikkaamalla.

“Helsinkiläisten valitsemat poliittiset päättäjät ovat yhdessä pitäneet omaishoidon tukemista tärkeänä. Omaishoito on usein perheelle paras vaihtoehto, jos perheessä on pitkäaikaissairaita lapsia. Omaishoito on myös kaupungille monia muita vaihtoehtoja edullisempaa. On vaikea ymmärtää, miksi Helsinki heikentää tällä tavoin erityisesti monien pitkäaikaissairaiden lasten perheiden asemaa”, ihmettelee Vesikansa.

Lisätietoja:
Otso Kivekäs, Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja, puh 044 333 6338
Sanna Vesikansa, kaupunginhallituksen jäsen, puh. 050 433 1382
Laura Nordström, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, puh. 050 367 6671