Lautakunnassa hyväksyimme tänään lausunnon palvelusetelin vakinaistamiseen. Palveluseteli on ollut käytössä Helsingissä kokeiluna sosiaali- ja terveyspalveluissa; varhaiskasvatuksessa  leikkitoiminnan kerhoissa. Seteliä käyttää muutamia kymmeniä perheitä eli hyvin vaatimaton määrä.

Palvelusetelikokeilu on toteutettu kaiken kaikkiaan Helsingissä varsin kankeasti ja paperia kuluu paljon. Setelit voivat joissain palveluissa lisätä eriarvoistumista, koska vain osalla ihmisistä on osaamista ja mahdollisuuksia hyödyntää palveluseteleitä.

Joissakin palveluissa se sen sijaan toimii sekä lisää kaupunkilaisten valinnanmahdollisuuksia. Kerhotoiminta on mielestäni juuri onnistunut esimerkki, vaikkeivat käyttäjämäärät olekaan ollut huimia johtuen osin kunnallisten kerhojen maksuttomuudesta.

Ongelmista huolimatta palveluseteli voidaan hyvin vakinaistaa ja miettiä eri palveluiden kohdalla erikseen, onko mitään järkeä ottaa palveluseteliä.

Ehdotin lautakunnassa seuraavia lisäyksiä lausuntoon, mitkä menivät yksimielisesti läpi.

”Varhaiskasvatuslautakunnan mielestä palveluseteliä voidaan käyttää varhaiskasvatuksen palveluissa yhtenä muotona tarvittaessa, mutta palvelusetelin käyttöönotto edellyttää aina lautakunnan erillispäätöstä, jossa huomioidaan ettei palvelusetelin käyttöönotto johda palvelunsaajien välisen eriarvoisuuden kasvuun.

Lautakunta pitää tärkeänä väliraportin suosituksia kustannusten ja hyötyjen tarkasta arvioinnista sekä nykyisen kokeilun päättyessä että mahdollisissa uusissa palvelusetelien käyttöönotoissa. Palveluseteleiden käyttövolyymin tulee olla riittävän iso ja alalla tulee olla riittävästi potentiaaleja palveluntuottajia ja setelin käyttäjiä. Myös hallinnon kustannukset tulee huomioida kokonaisuudessaan.”

Hyväksyimme myös järjestöavustusten myöntämistavat. Tämän vuoden avustukset tulevat päätettäväksi seuraavaan kokoukseen 16.4. Tämä meni esityksen mukaan samoilla linjoilla kuin aikaisemminkin: varhaiskasvatusjohtaja myöntää alle 6000 euron järjestöavustukset; sitä suuremmat päättää lautakunta. Järjestöjen kannalta olisi tärkeää saada avustukset päätettyä mahdollisimman alkuvuodesta – tätä yritämme ensi vuonna.

Lisäksi keskustan varhaiskasvatusalueet esittäytyivät. Olemme lautakunnassa käyneet läpi eri alueita systemaattisesti ja tähän asti liikkuneet koillisessa, idässä ja keskisellä alueella.

Molemmilla varhaiskasvatusalueilla lapsiväestö kasvaa ennusteiden mukaan eikä kummallakaan ole riittävästi tilahankkeita vastaamaan uusien  (Jätkäsaari, Kalasatama) ja lapsiperhevaltaistuvien vanhojen keskusta-alueiden kasvuun.

Kallio-Ullanlinna-Vironniemi- alueella on tulossa isoja tilahankkeita Kalasatamaan ja entiseen opinahjooni Franzeniaan. Kruununhakaan tarvittaisiin lisää tilaa. Lapsia on nyt päiväkodeissa 1523.

Kampinmalmi-Lauttasaari-Töölö -alueella uusia päiväkoteja tulee Jätkäsaareen ja myös Lauttasaareen.  Haasteita on saada Lapinlahden sairaalan (mummini entinen työpaikka) päiväkodin lapset toisiin tiloihin. Osa siirtyy Lauttasaareen,  osa Marian sairaalan alueen päivähoidon tiloihin. Lapsia kunnallisissa päiväkodeissa on 1650.

Ruoholahteen avataan kaupungin ensimmäinen saamenkielinen päiväkoti! Helsinki on Suomen suurin saamenkielisten kaupunki.

Lautakunta lähtee syyskuussa tutustumaan Oslon uusiin tilaratkaisuihin: siellä on tehty uusia päiväkoteja mm. vanhoihin tehtaisiin.  Toivottavasti sieltä löytyy käyttökelpoisia ideoita.

Vaikeuksista huolimatta koko ajan tehdään myös paljon hyvää kehittämistä mm. vanhempainilloille mietitään parempia aikoja ja voisiko lapset ottaa jollain järjestelyllä mukaan vanhempainiltaan.

Uusia metsäkerhoja, joiden puolesta liputan, on tulossa myös kantakaupunkiin ainakin Lauttasaareen ja ehkä myös Ullanlinnaan. Norjassa ulkoilupäiväkodit ovat kuulemma myös kova juttu.