Sosiaalilautakunta päätti tänään yksimielisesti palauttaa hankinnan uudelleen valmisteluun. Tänään oli hyvä päivä.

Olen vääntänyt neljä vuotta sosiaaliviraston omien asiakastietojärjestelmien kehittämisestä (niiden hinnasta ja riippuvuudesta yhteen toimittajaan, jonka kanssa on tehty todella pitkä puitesopimus). Välillä on tuntunut, että puhun lautakunnassa itseni kanssa ja lyön ihan väkisin päätäni seinään. Fiiliksiäni kokouksesta helmikuussa, jolloin yhteiseen Apotti-tietojärjestelmään päätettiin lähteä.

Olin todella yllättynyt, kun lautakunta lähti yksimielisesti mukaan esitykseeni. Myöskään kaupunginhallitus ei aio alistaa päätöstä päätettäväksi. Nyt siis tehdään selvitykset rauhassa ja asia palautuu toivottavasti tämän syksyn aikana lautakuntaan.

Keskeisin riski Apotissa on järjestelmän ostaminen yhtenä könttänä. Olin muutama viikko sitten työmatkalla  Lesothossa johtamassani terveydenhuollon kehitysprojektissa, jossa maahan rakennetaan valtakunnallinen potilastietojärjestelmä. Mainitessani Helsingin selvittävän kokonaispalvelun ostamista ensimmäinen kommentti projektimme potilastietojärjestelmien asiantuntijalta oli: ”Helsinki has then money, it’s gonna cost you millions and millions”. Yep.

Lautakunta sai myös esittelyn sosiaalihuollon tietojärjestelmien tarpeista, mitä olimme pyytäneet viime kokouksessa. Sosiaalihuollon näkökulmasta on ongelmallista, kun hanke on voimakkaasti HUS-vetoinen  ja henkisesti ollaan rakentamassa terveydenhuollon potilastietojärjestelmää.

Terveydenhuollossa on ”potilaita” – sosiaalihuollossa on ”asiakkaita”, joita koskevista asioista tehdään ”päätöksiä”. Lainsäädäntö ja prosessit ovat hyvin erilaisia. Yleensä näissä mennään pieleen juuri siinä, ettei ymmärretä prosesseja. Sitten kun vielä unohdetaan käytettävyys, ollaan melkoisessa sopassa.

Hyvin todennäköinen vaihtoehto on ostaa valmis terveydenhuollon järjestelmä ja  jättää sosiaalihuoltoon vanhoja järjestelmiä. Tai ostaa ne erillisinä. Mitä yhteensovittaminen maksaa? Tätä ei ole vielä mietitty riittävästi.

Myös hankintatoimiston ohjelmistotuotannon ja hankintaprosessien asiantuntemusta on vahvistettava, ennenkuin lähdetään etsimään maailmalta järjestelmää, mitä missään ei vielä ole.

Tässä ehdotukseni:

”Jäsen Sanna Vesikansa ehdotti esityksen palauttamista uudelleenvalmisteltavaksi ja jäsen Tuomas Nurmela kannatti ehdotusta. Lautakunta päätti yksimielisesti palauttaa esityksen uudelleenvalmisteltavaksi siten, että:
1) selvitetään mahdollisuutta hankkia järjestelmä osina yhden kokonaisuuden sijasta
2) selvitetään mahdollisuutta rakentaa järjestelmä asteittain tarkentuvaksi (iteroiden),
3) selvitetään näiden toimien kustannusvaikutukset sekä
4) laaditaan riskianalyysi, jossa arvioidaan myös hankkeen viivästymisen todennäköisyys eri hankintavaihtoehdoissa ja sen vaikutukset kokonaiskustannuksiin sekä järjestelmästä luopumisen
kustannus aikanaan.
5) Lisäksi sosiaalilautakunnan mielestä ennen hankintaa ja mahdollisen hankinnan edetessä  tulee varmistaa, että sosiaalihuollon tietojärjestelmien tarpeet ja miten asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti vastaa niihin.
6) Myös hankinnan ohjelmistotuotanto- ja hankintaprosessien osaaminen tulee varmistaa.”