Esimieheni on ollut vuoden Sendaissa töissä, Suomen Finpron toimistossa. Saimme tänään töihin tiedon maanjäristyksessä, joka iski suoraan Sendaihin.
Onneksi pian saimme tekstarin, jossa oli tärkein sana: ok.
Tällä kertaa järistys iski siihen parhaiten varustautuneeseen maahan. Inhimillinen kärsimys on kuitenkin sama – ja tuhon jälki selviää vasta päivien kuluttua.
Olin itse Pohjois-Kalifornian maanjäristyksessä vaihto-oppilaana 1989. Maa järisi parisataa kilometriä Modestosta, jossa makasin flunssaisena keskellä koulupäivää talomme sohvalla. Vaikka olin kaukana, oli kokemus hurja. Syöksyn ulos ja pian maan heiluminen oli ohitse.
Sen verran olin kalifornialistunut, että ajattelin olla vaivaamatta asialla kotijoukkoja. Olin jo mennyt nukkumaan, kun vanhempani hädissään soittivat avattuaan aamun lehden.
Taas muistutuksia verkottuneen maailman todellisuudesta.
