Viime vuonna Helsinki arvioi, ettei äkkijarrutus tuota hyvää lopputulosta. Ei tuota. Nyt ollaan tultu laman taitekohtaan. Tulopuolella veronkorotus tarvitaan, että palvelut saadaan pidettyä kohtuullisella tasolla.

Silti menopuolella on suuria paineita. Kun katson kaupungin budjettia sosiaalitoimen näkökulmasta, ensi vuosi tulee olemaan kasvavien menojen vuosi. Sitä pitää hillitä, mutta myös myöntää, ettei kaikkeen voida puuttua. Helsingin laitosvaltaisuus päivähoidossa, lastensuojelussa ja vanhustenhoidossa on osin mini-metropolin kääntöpuoli. Helsinkiläiset naiset ovat koulutettuja ja käyvät töissä. Päivähoitoon ei ole saatu vieläkään riittävästi osa-aikaisia vaihtoehtoja, mitä Emma Kari aloitteessaan esitti. Nyt on saatava myös kevyemmät palvelumuodot kuntoon.

Rakennemuutoksia tarvitaan, mutta niiden pitää olla realistisia. Lastensuojelun kiireiset sijoitukset ovat lisääntyneet viime kuukausina voimakkaasti. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät tekevät nyt monella alueella ainoastaan kriisityötä, kun avohuoltoon ei ole aikaa. Valtakunnallinen suositus on enintään 30 asiakasta lastensuojelun sosiaalityöntekijää kohden, mutta Helsinki ylittää suosituksen roimasti. 60 lasta alkaa olla tavallinen määrä.

Sosiaaliviraston linjana on ollut suosia omia laitoksia. Suurin asiakasryhmä, moniongelmaiset nuoret, eivät kotiudu perhesijoituksiin. Omien laitosten ongelmana vain on, että ne sijaitsevat kaupungissa, jossa bussipysäkki on lähellä. Mikään ei tule kalliimmaksi kuin kaupungin oma paikka, josta nuori on jatkuvasti hatkoilla. Työntekijätkin ottavat ymmärrettävästi hatkoja eikä henkilökunnan vaihtuvuus todellakaan tehosta toimintaa.

Toiminnan tehostaminen on olennaista, kun vähemmillä rahoilla halutaan saada parempaa jälkeä aikaiseksi. Kuten Mari Puoskari sanoi, tavoitteena pitää olla palveluiden vaikuttavuus. Tuottavuutta on tavallisesti edistetty teollisuuden opein, lisäämällä suoritteita. Terveys ei edisty laskelmalla lääkärikäyntejä eikä vanhuksen kokonaisvointi parane tehokkailla ruokaluukutuksilla. Täysipäiväsiä seuraneitejä ei tarvita. Mutta sosiaalisuutta kyllä. Jos inhimillisyys tuotteistettaisiin sosiaaliälyksi, voitaisiin se ottaa kriteeriksi kaikkiin palveluihin.

Kokoomuksen kuuluttamat tuottavuustalkoot ovat ihan kivoja. Uskon, että kun ideoita etsitään asukkailta ja työntekijöiltä, etenkin uusilta työtekijöiltä, niitä löytyy. Ideoiden kuulemisen voisi alkaa asukkaiden aktiivisella kuulemisella palveluverkon karsimisessa, muuallakin kuin verkossa.

Ideoista ei tule kuitenkaan automaattisesti uudistuksia. Kaupungin johdon –eli kaikkien tässä salissa–  tehtävänä on vaatia ja edistää rakenteellisia uudistuksia ja luoda ilmapiiri, jossa uusia tuoreita ideoita ei haudata hallinnon mastodonttiin.

Ensimmäiseksi voisimme siirtää tilojen tehokäytön myös hallinnon tiloihin.

Tuottavuutta pyritään parantamaan myös sähköisillä palveluilla. Tein syksyllä kuopukselleni päivähoitohakemuksen verkossa. Seuraavana aamuna päiväkodin johtaja huikkasi eteisessä, että hän käsittelee hakemuksen pian. Juuri näin toiminta tehostuu.

Voin olla väärässä mutta sähköisistä palveluista voidaan myös tehdä rahoitusautomaatti. Julkisen viraston on vaikea pysyä ohjelmistotuotannon huipulla ja voidaan joutua tuottajan armoille. Varovaisuus on hyvä periaate.

Uudet hienot asuinalueet pitää saada liikkeelle. Helsinki on kasvukeskus. Kaupunkilaiset eivät kuitenkaan hyväksy, jos nollasummapelissä otetaan vanhoilta alueilta, jos siihen ei ole perusteita. Tätä arviointia tilojen osalta tekevät nyt lautakunnat ja leikkipuistot ovat tässä arvioinnissa.

Leikkipuistoja, lapsiperheiden ennaltaehkäisyn käyttöliittymän, toivotaan vanhoillekin lapsivaltaisille alueille. Jos Helsinki ei pysty kustantamaan uusia puistoja alueille, jonne niitä on vuosikymmeniä odotettu, niin pitääkö luoda uusi rahoituskanava esimerkiksi lähiörahaston rahojen avaaminen paikallisyhdistyksille, jotka ehkä pystyvät rakentamaan tai korjaamaan puistoja jopa halvemmalla. Ehkä järjestöt voivat pyörittää osaa toiminnasta. Pornaisissa asukkaat keräsivät 13 000 euroa leikkipuiston korjaukseen ja lahjoittivat kaupunginhallitukselle. Helsinki ei ehkä ole vielä tässä jamassa, mutta uusia malleja on aktiivisesti etsittävä.