<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	
	>
<channel>
	<title>
	Artikkelin Osa-aikaisuudesta joustoa ruuhkavuosiin kommentit	</title>
	<atom:link href="https://sannavesikansa.fi/2011/03/osa-aikaisuudesta-joustoa-ruuhkavuosiin/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://sannavesikansa.fi/2011/03/osa-aikaisuudesta-joustoa-ruuhkavuosiin/?utm_source=rss&#038;utm_medium=rss&#038;utm_campaign=osa-aikaisuudesta-joustoa-ruuhkavuosiin</link>
	<description>Sanna Vesikansa &#124; Helsingin Vihreät</description>
	<lastBuildDate>Sun, 06 Mar 2011 16:22:41 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	
	<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Riitta Skoglund		</title>
		<link>https://sannavesikansa.fi/2011/03/osa-aikaisuudesta-joustoa-ruuhkavuosiin/#comment-56</link>

		<dc:creator><![CDATA[Riitta Skoglund]]></dc:creator>
		<pubDate>Sun, 06 Mar 2011 16:22:41 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://new.sannavesikansa.fi/?p=745#comment-56</guid>

					<description><![CDATA[Kirjoituksessasi Sanna on kaksikin tärkeää pointtia: elämä on nyt, koko ajan eikä joskus sitten kun työt on tehty. Mitä meidän lapsistamme voi kasvaa, jos työelämä on 40h/vko ja parhaat mehut päivästä toiseeen, viikosta viikkoon ja vuodesta vuoteen annetaan työnantajalle, eikä kotiin jää mitään? 
Toinen pointti: työkyky ei tosiaankaan ole oikein 100%, kenelläkään, eikä ainakaan koko ajan. Se on jotain 0 ja 100% välillä, ja niille pienemmille prosenteille pitäisi varata mahdollisuuksia. Meillä on surkea asenteellisuus esim mielenterveyskuntoutujien osa-aikatyötä ja vammaisten työllistymistä kohtaan. Esim luulo, että liikkuminen pyörätuolilla estäisi jotenkin käyttämästä aivoja ja osaamasta esim suunnitteluinsinöörin työt. Uskon että et lakkaa näistä puhumasta!]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Kirjoituksessasi Sanna on kaksikin tärkeää pointtia: elämä on nyt, koko ajan eikä joskus sitten kun työt on tehty. Mitä meidän lapsistamme voi kasvaa, jos työelämä on 40h/vko ja parhaat mehut päivästä toiseeen, viikosta viikkoon ja vuodesta vuoteen annetaan työnantajalle, eikä kotiin jää mitään?<br />
Toinen pointti: työkyky ei tosiaankaan ole oikein 100%, kenelläkään, eikä ainakaan koko ajan. Se on jotain 0 ja 100% välillä, ja niille pienemmille prosenteille pitäisi varata mahdollisuuksia. Meillä on surkea asenteellisuus esim mielenterveyskuntoutujien osa-aikatyötä ja vammaisten työllistymistä kohtaan. Esim luulo, että liikkuminen pyörätuolilla estäisi jotenkin käyttämästä aivoja ja osaamasta esim suunnitteluinsinöörin työt. Uskon että et lakkaa näistä puhumasta!</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
	</channel>
</rss>
